Pakkourheiluruutu, jakso 1


Päivää, ihmiset, ja tervetuloa pakkourheiluruudun pariin.  On aika ottaa kaikkia aikomisia ja suunnittelemisia kiinni sieltä mistä parhaiten saa, ja siirtyä toteuttamisvaiheeseen.  Eikä pitäisi olla edes vaikeaa (eipä!), ainakin meikäläinen on suunnitellut vatsalihaksensa niin tarkkaan että nehän on jo puoliksi olemassa.  Vai miten se meni.   Nomutta.  Näin ensimmäisen jakson aiheena ei voi olla mikään muu kuin lähtötilanne ja tavoitteet.   Kas näin:


Fysioterapeutilta kuulin, että aina ensin on hyvä sanoa asiakkaasta kolme hyvää asiaa.  No okei.  Ensinnäkin olen normaalipainoinen.   Toiseksi en polta enkä lähes ikinä juo. Kolmanneksi...  Kolmanneksi... Palataan asiaan myöhemmin.

Sitten niitä huonoja puolia: lihaskunto on huono, aerobinen kunto on huono. Ei jaksa juosta, ei jaksa pyöräillä, luistellessa jalat väsyy eikä kiipeäminen jumppasalin narua pitkin onnistu nykyään ollenkaan. Ryhti on semmonen löysähkö. Olo yleensäkin on löysähkö. Paitsi niskoissa joissa asuu ikikireys.  Puhti on usein poissa ja väsymyksen takia pinna lyhenee sitä mukaa kun kello tikittää kohti nukkumaanmenoa. Öisin levottomat jalat ja kädet häiritsee unta ja juuri kipeiden käsien takia olen ollut nyt pitkällä sairaslomalla.  Ai kun kuulostankin hehkeältä.

Siitä siis lähdetään ja tavoite on seuraava:  Tulla terveemmäksi, tulla vahvemmaksi.  Jaksaa paremmin ja unohtaa äkäily.   Haluan jossain vaiheessa jaksaa juosta vaikkapa pari kilometriä, vetää taas leukoja eikä se käsiseisontakaan olisi yhtään hassumpi taito.  

Minä en halua: laihtua, punnita ruokiani, kuivattaa kroppaani enkä muutenkaan tavoitella mitään ääritilannetta.    Haluan syödä kaikenlaista hyvää ruokaa ja herkutellakin järkevissä määrin,  koska se on ihan ok. Jos joku haluaa syödä pelkkää kryptoniittia ja härän niskasta uutettua puhdasta proteiinia, niin siitä vaan, mutta minun juttuni se ei ole.

Ihan ensimmäinen suuri haasteeni on mukavuusalueen jättäminen.  Juosta pikkuisen pidemmälle kuin luulee jaksavansa, tehdä muutama liike enemmän kuin haluaisi. Ja toistaa sama joka kerta kun jotain tekee.  Unohtaa tekosyyt, se ettei huvita ja se, että koira pissi jumppamaton pilalle.  Siitä se lähtee. 

Siinä liikkumisuutiset tällä kertaa, kiitos seurasta ja kuulemisiin! 





Kommentit

  1. Kiitos uutisista! Samat huonot puolet, lisättynä ylipainolla, löytyy minultakin (enkä varmaan ole ainoa). Pienin askelin lähden korjaamaan juttua, viime viikolla pääsin jo kerran salille kuntopiiriin. Kitudietit on kokeiltu, hetken helpotus. Pitäis löytää sellainen tasapaino kaikkeen että sen kanssa jaksaa elää suunnilleen vuodesta toiseen. Jään odottamaan seuraavaa lähetystä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä, kiva tietää että joku muu on saman tien alussa :) Tosi pienillä tipuaskelilla aloitan minäkin, mutta jahka alkuun pääsee niin lisäilen sitten isompaa vaihdetta.

      Nimenomaan tuo tasapaino on se mitä haetaan, näin on.

      Poista
  2. Tuo biisi! Kääk! :D

    Miten et huomannut, että listasit jo kolme hyvää asiaa itestäsi: ne tupakointi ja juominen ansaitsee omat sarakkeensa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nii-i! Tuli ihan puskista :D

      No kato kato, todellakin ansaitsee omat sarakkeensa! Hyvä minä :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit