Beam it up, Scotty!


Uupunut villakoirien metsästäjä täällä hei.  Kolmen päivän   melskauksen jälkeen (sohvalla pidetyt lojumistauot lasketaan mukaan dramaattisuuden lisäämiseksi) uskallan julistaa voittaneeni taas yhden taistelun, ja uuden upean imurin omistajana luottamus tulevaan on luja.  Alas villakoirat, hus auringossa myrskyävä sisälumi.  Ainakin huomiseen.

Suuren pölysodan lisäksi ajattelin aloittaa kampanjan parempien olojen saavuttamiseksi tarpeelliselle epämääräiselle romulle, joka on heti pölyn jälkeen toiseksi yleisin elämänmuoto tässä talossa.  Keittiön romukaappi leviää liitoksistaan, ihan kirjaimellisesti, eikä paperi-, helmi- ja muulle askartelukamalle kaappi muutenkaan ole se kätevin säilömispaikka.  Laatikoita se olla pitää, paljon laatikoita.  Paljon PALJON laatikoita.  Ja vielä eri kokoisia, kun sitä tavaraakin on niin monenlaista...

Paras laatikko olisi sellainen, joka siirtäisi kamat suoraan toiseen ulottuvuuteen.  Ihan totta, meikäläiset on  vakavasti  järmestelmälli *( en osaa hei ees tavata koko sanaa!)  järjestelmällisyysrajoitteisia, jonkinlainen kromosomivika varmaan.  Käytännössä se ilmenee siten, että jos jossain on kasa tavaraa, se siirretään toiseen paikkaan ja sitten käännetään tuoli niin ettei kasa osu näkökenttään.  Toiseen ulottuvuuteen vievä laatikko säästäisi tuolin kääntämisen vaivalta kun se kama vaan todellakin häviäisi, vuuush.   Kätevää, tehokasta ja jännää!

Ulottuvuuslaatikkoa odotellessa tuollainen pikkulaatikkojen rykmentti olis ihan mahtava juttu, eikä tuo cooli rulo-ovihylly ole yhtään hullumpi sekään. Erityispointsit ulkonäöstä, liika asiallisuus on kuitenkin pahasta.   Että pari sellasta, kiitos. 

*****

Greetings from the battlefield.  After three long days of cleaning (I'm counting all the laying on the sofa -breaks for dramatic reasons) , I stand victorious.  I declare this battle won, and with my new hoover as my sister in arms, my faith in future is strong.  Bye bye dust clouds, shoo. Until tomorrow anyway.

Besides declaring war on dust, I'm starting a campaign for better living conditions for all the very miscellaneous, but possibly indispensable stuff, which is the second most common form of life in this house, right after dust.  The big old cabinet in the kitchen is falling to pieces,  for real, from all the junk it's trying to hold.  It's not working.  The situation calls for drawers, lots and lots of drawers.  Lots and LOTS.  In every shape and size, too, thank you.

The best kind of a drawer would be one that leads to another dimension.  Really, we all suffer from a serious organisational disability, which  basically means, that when one of us sees a pile of stuff that has to be cleaned, it is picked up, moved to another place and after that, the chair is turned into such a position that the pile is not detectable.  A drawer to another dimension would be perfect, because we'd basically be doing the same thing, but the stuff would actually disappear, plus there'd be no need to move around any chairs. Convenient, efficient and fun!

While I'm waiting for the other demension drawer to be invented, I wouldn't mind getting just a regular really cool drawer.  Like that one in the picture.  Or the sharp looking roll up door unit. Love 'em both. Extra points for the cool appearance, too much order and organisation is a bad thing.  So... a couple of those, please.

Kommentit

  1. Voi, mielettömän hieno tuo laatikosto!
    Minä sain tänään siivottua poikien lelut ja pyyhekaapin, seuraavaksi ois vuorossa mun romukaapit... Niitä en kyllä ikinä saa siisteiksi :/

    VastaaPoista
  2. Tuo värikäs laatikosto on ihan huippu! Olisi tarvetta täälläkin. Hihittelin koko ajan lukiessani tätä, täälläkin vaivaa tuo sama tauti, paljon on epämääräistä tarpeellista romua, joka etsii paikkaansa ja muodostaa kasoja pitkin huushollia.

    VastaaPoista
  3. Maija, kyllä meillä molemmilla pitäis (näillä geeneillä) olla toisen ulottuvuuden laatikostot...

    Kirjailijatar, No eikös olekin, joku taikatemppu pitää tehdä, että löytyis meillekin tuollainen!

    Epämääräiset romut on vähän kuin aavikon dyynit, tuulen mukana kasautuu ensin yhteen paikkaan, sitten toiseen :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit