Kuinka syksy diagnosoidaan



Vaihe 1.
Oireilu alkaa seuraavasti: pikkasen haukotuttaa. Aika vähän huvittaa tehdä mitään hyödyllistä. Välillä huvittaa, mutta ei oikein jaksa. Ja mikä on tämä tunne?  Ihan kuin palelis? Ilmottaudutaan kansalaisopiston joogaan.

Vaihe 2.
Hitto, kun väsyttää koko ajan. Ääh. Silmät vuotaa, viluttaa, huvittaa tehdä tulet takkaan ja pukea sukat. Iltaisin olkkarin ikkuna kaipaa verhoja. Kello kolmen tai neljän aikaan tuntuu hyvältä idealta nukkua päikkärit.

Vaihe 3.
Kolmosvaiheen alkaessa päikkärit ei ole enää edes valinta. Päikkärit on jotain mikä vaan tapahtuu. Sitä havahtuu sohvalta kuola poskella ja on ihan että, dääm juu päikkärit, munhan piti tehdä jotain... no, jotain.  Olo on koko ajan jotenkin ihan kummallinen ja hankala.

Ensimmäinen diagnoosi on sama joka vuosi, ja viimeiset kuusi (öö eikun seitsemän) vuotta se on ollut väärä: haa! Ja oho, hups, mitä?! Ollaan raskaana.  Ostetaan apteekista testi ja tehdään se.  Se on negatiivinen. Huokaistaan helpotuksesta, ja sitten ollaan kuitenkin vähän haikeita.  Kun on hetki muisteltu nostalgisesti huokaillen sitä miten pikkuisia ne pikkuiset vauvansukat olikaan, hoksataan vilkaista kalenteria - tai ikkunasta pihalle,  ja tadaa! Siellähän se syksy on.

Ja se on kuulkaa ihan jees.  No okei, ehkä olis ollut ihan kiva jos kesä olisi kestänyt pidempään ja lunta olisi satanut vähän vähemmän, mutta ehkä ens vuonna sitten saadaan semmoinen pitkä, lempeä kesä? Se nähdään sitten. Nyt on syksy ja kohta tulee telkkarista Walking Dead ja sitten on joka puolella joulu.  Ja jossain siinä välissä meille tulee kuin tuleekin vauva.  Koiravauva.  Voi iik. ♥

Kommentit

  1. Äh, mä oon vaiheessa 2 ja inhoan sitä! I hate autumn! :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koita kestää, kohta tulee seuraava vuodenaika :) Minä itseasiassa tykkään syksystä kovasti, mutta jostain syystä vaan joka vuosi tässä syksyn alussa iskee ihan hillitön väsymys. Olen ties kuinka monena uvonna käynyt samaan aikaan lääkärissä, otattanut hemoglobiinit ja ties mitkä. Nyt alan jo oppia, että se on vaan joku mun sisäinen mekanismi joka kertoo, että syksy alkaa.

      Poista
  2. Ai koiravauva, kerro lisää! Sellainen joku pehmoinen ja hyvältä tuoksuva koiravauva, jolla on terävät hampaat ja se tykkää järsiä puisia huonekaluja? Vaiko sellainen koiravauva, joka on niin pieni, että sen päälle voi vahingossa istua tai sen voi hävittää sohvatyynyjen väliin? Kasvaako se isoksi? Haukkuuko se?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on sellainen jännittävä yllätyshauva, jonka vanhemmat on aivan eripariset ulkomuodoltansa (jopa niin, että ei oikein käsitä miten tämä on teknisesti voinut tapahtua), mutta kiltit. Meillä oli jo valmiina päätös, että kun vastaan tulee joku hyvä koiratyyppi, niin se saa tulla meille, ja tämä oli sen kuuloinen yhdistelmä, että ei voi kuin tulla jotain mahtavaa!

      Tarkempia tietoja totta kai sitten kun vauvelit vähän kasvaa, nyt ne on vasta viikon vanhoja, eikä olla päästy edes katsomaan livenä. Instan puolelle laitoin yhden kuvan pikku pötkylöistä :) (Onneksi on some, tällä pentueellakin on nyt oma facebooksivu jonka kautta pääsee kattelemaan kuulumisia. )

      Poista
  3. Terkut sohvanpohjalta. Koirat on sulosia. Just tänään siskon kanssa muisteltiin miten meidän koira meni aina ruoan jälkeen vanhempien sänkyyn selälleen kellimään<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ollaan niin valmiita nyt uuteen koirakaveriin, tulee pitkät viikot vielä kun pitää odotella että päästään katsomaan! Lapset juhlistaa parhaillaan syksyä sairastamalla räkätautia, mulla on vaan edelleen yleinen lapamato-olotila. Noustaan sohvalta sitten kun huvittaa :)

      Poista
  4. Minulla ei oireet tule tuossa mittakaavassa, mutta aina se kylmyys ja palelu pääsee yllättämään ja olen ihan varma, että flunssa on oven takana. Mutta syksyhän se siellä kolkuttelee <3 Tosin se flunssa monesti livahtaa siinä samassa oven avauksessa, tai pimpottaa viimeistään vähän jälkijunassa.

    Oi, koiravauva <3 Täytyy käydä tekemässä ennakkokurkkaus Insta... Onnea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus tuntuu, että semmoinen selkeä flunssa olis helpompi, tämmöinen pitkään jatkuva väsyttely käy välillä hermojen päälle :)

      Onneksi on kaikenlaista kivaa odotettavissa, ja onhan syksy kuitenkin niin kaunista katseltavaa!

      Poista
  5. :D

    Mä tykkään syksystä. Joogaan ilmoittautuminen on ainoa mitä tästä listasta tunnistan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään kanssa! Siksi se onkin niin kummallista väsyä joka vuosi :D Onneksi tämä menee ihan kohta ohi...

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit