10.3.2016

Poneista ja muusta



Nostalgia ja muistikuvien hämärtyminen saa joskus ajattelemaan että ennen oli paremmin. Toisilta tämmöinen argumentti lipsahtaa vähän joka keskustelussa, mutta luulen että enemmän periaatteesta kuin tosissaan.  Koska ennen ei todellakaan ollut paremmin - varsinkaan lastenohjelmat. 

Ensinnäkin oli liian vähän: puolen tunnin pikkukakkonen ma-pe, ja lauantaiaamuisin puoli tuntia ohjelmaa, josta monta minuuttia katseltiin kun leikkijuna puksutti menemään (alkutekstit).  Toiseksi vähäinen määrä ei todellakaan tarkoittanut että tarjolla olisi ollut pelkkää huippulaatua, mutta kaikki piti tietenkin katsoa.  Hyviäkin oli, kuten Rosvo-Rudolf ja Histamiini, mutta ehkä ankeimpana on muisto viihdepläjäyksestä jossa kaksi vessapaperirullaa lasketteli mäkeä alas.  Melko apaattista meininkiä. Hyvää lauantaiaamua, lapset, budjetti pääsi loppumaan, mutta katsotaanpa kun nämä vessapaperirullat laskee slalomia! Ne on varmaan niitä semmoisia juppeja!

Kaikki muuttui yhtenä torstaina kun yhtäkkiä ruutuun pamahti puoli tuntia lisää piirrettyjä.  Ihan kreisiä! Pätkis oli paketin nimi, ja siinä näytettiin ainakin snorkkeleita ja smurffeja ja Fraggleja.  Kun vielä meille ostettiin ekat videot (punaiset!), niin puolituntiset saatiin maksimoitua tehokkaasti kun samoja piirrettyjä katsottiin uudelleen ja uudelleen.

Ohjelmathan oli pääosin kivoja kun ei paremmasta tiedetty.  En muista näinkö koskaan yhtään jaksoa My Little Ponya, mutta mielessäni se niputtuu yhdessä Halinallejen kanssa selkeästi lokeroon huonosti dubattu superlässy liibalaaba. Vaan tämän päivän ponit onkin ihan eri juttu.  Ne on jees.   Tänä päivänä jopa Barbilla on sarja joka on ihan jees.  Visuaalisesti parempaa, sisällöllisesti hauskempaa eikä yhtään lässynläätä.

Meidän ykkösponisti halusi tässä taas piirtää poneja, mutta tahtoi hommaan mallia netistä koskapa kuulemma silmät tuottaa ongelmia.  Että voisko äiti sun koneelta kattoa semmosta ohjetta.  Kannustavana vanhempana myönnyin pyyntöön ja kirjoitin googleen täsmällisen haun:  

how to draw my little pony

Joo oikein kiva, tästä kato näätkin kivasti, anti mennä vaan.  Kun myöhemmin kurkkasin miten homma sujuu, oli piirroksia jo sivukaupalla ja hakukenttään oli ihan itse kirjoitettu pro-tason ponihaku: 

mlp base

Piirroksissa ponit sanoi I'm happy   tai  you are mad.  Koska äiti mehän ollaan jo opittu koulussa!  Ai joo.  No kun kato silloin kun äiti oli koululainen niin aloitettiin enkku vasta kolmosella. Ja itse jäädytettiin luistinrata.  Ja hevoskyydillä mentiin hiihtokisoihin (no kerran ja se oli huikean kivaa!) ja koululla oli vaan ulkovessa ja ruokalistassa kampsupaistia.  Omasta päästä piti ponitkin piirtää, ehkä sen takia äiti ei vieläkään osaa piirtää hevosta.

Kyllä nykyään on aika paljon asioita paremmin.

Paitsi Dingo ja Ritari Ässä.

2 kommenttia:

  1. :D Muistan, kun meidän taloon tuli ensimmäinen videonauhuri. Samalla ostettiinvideokasetti, jossa oli kolmen jakson verran Postimies-Patea. Katsoin sitä yhtä ja samaa kasetillista Pate Postimiestä niin antaumuksella, että videon nauha katkesi.

    Ihan loistava löytö tämä sinun blogi, jään ehdottomasti vakiovierailijaksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo meillä oli kans just yksi videokasetti, jossa oli jotain vanhoja piirrettyjä (Mighty Mouse ainakin)... Sitä sitten kelattiin ees taas! Ja joskus oli niinkin juhlavaa että käytiin vuokraamassa video, se taisi olla joku Hankkijan kahvio mistä niitä meidän kylällä sai :D

      Kiva kun tykkäsit! :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...