5.1.2016

I'm like, baby, baby , baby, oooh.



Kapteenin lokikirja, rv 38.

Korvien välissä myrskyää. Mieliala muuttaa suuntaa toisinaan jatkuvasti melko lyhyellä aikajänteellä.  Se on raskasta, ehkä jopa muillekin kuin minulle.  Välillä mennään tasaisesti, välillä ryöpsähtää, esimerkiksi silloin kun iskee 

Vitutus.  Armoton sellainen.  Ei voi tietää miksi, ja sekös vasta rassaa.  Joku lapsista tulee juttusille, ja ärähdän että NO MITÄ??  ennen kuin kuuntelen loppuun.  Tuijotan kuusta ja ärsyttää. Tuijotan ikkunasta ulos ja ärsyttä.  Mies ärsyttää, telkkariohjelmat ärsyttää (no jos siellä on aina  vastassa joku sinkkulaiva niin ei kyllä edes ihme).  Ajattelen synnytystä ja ärsyttää.  Supistukset ja ponnistukset ja veri ja kaikki se semmoinen, saakeli sentään.  Ehtiiköhän sitä tällä kertaa paremmin ajoissa saliin vai meneekö taas viime tinkaan?  Mitä sitä päällensä laittaa matkalle jos näillä pakkasilla tulee lähtö?  Yleensä ei kyllä saa muodostettua noin pitkiä ajatuslankoja, koska vituttaa liikaa.  Murisen. Äitihirviö.

Kaikkivoipaisuus.  Haa!  Tänään on se päivä!  Tapetoin yläkerran vessan!  Maalaan kaapin!  Keitän tutit ja pullot valmiiksi, hoo, tarvitaan nätti kori missä niitä voi säilyttää, kyllä ei voi laittaa paistinpannujen viereen tiskikaappiin.  Mistähän vois tilata semmoisia nättejä koreja *klik klik*   - Ai täältä, jee!  Tuossapa on muuten kivan näköinen laatikko mikä on just hyvä maustepusseille!  Ei mutta minäpä käyn viivottimella mittaamassa ne maustepussit, että onko koko sopiva.  No onhan se!  Hyvä minä, kyllä on hyvä että varmistin *yläviitonen! *klik*

Pumpulinen vauvahuuma. Sieltä se kohta tulee, voi sydän.  Supistukset ja ponnistukset ja veri ja kaikki semmoinen -  ja sitten vauva.  Voi sydän.  Siinä se sitten änisee pikkuisen rinnan päällä eikä minua haittaa yhtään vaikka ympärillä häärii ketä, kun se vaan on sitten aika ihanaa.  Minäpä kudon sille pipon ja katselen vähän tätä newborn -vaippaa kun se on niin pikkunen. Voi sydän.

Tyyneys.  Kylläpä on niin mukavaa ihan vaan olla.  Nyt onkin niin hyvä vielä ihan vaan olla kun vauva on mahassa ja saa levähtää ja valmistautua sillä lailla siihen synnytykseen sitten.  Niihin supistuksiin ja...  No turhaanpa niitä vielä miettii kun on niin hyvä olla vaan.  Kuusikin niin kivasti valaisee, minäpä oikein sammutan taas kattovalot niin voi rentoutua vielä syvemmin.  Ai että onkin mukavaa.  Lapsi tulee juttusille ja minä juttelen. Mietin, että miten kiva kun selvisi sekin miksi latinan vasenta tarkoittava sana (sinister) on kääntynyt englannin kielessä pahaenteiseksi.  (Se johtuu muinaisista roomalaisista, joiden mielestä vasenkätiset olivat epäonnisia tapauksia).  Kyllä kattokaas kaikki selviää aikanaan kun vaan ottaa iisisti ja ehkä vähän selvittelee.  
No worries, mate!

Ennakointimoodi.  Minkähänlainen rytmi sillä vauvalla sitten on?  Valvooko?  Muut ei kyllä ole pahemmin valvoneet.  Pitää ostaa sitten semperiä kun ei tuo oma tuotanto kuitenkaan taas pelaa...  Ja varmistaa että on patterit itkuhälyttimeen.  Mitähän sitä laittaa päälle jos tulee lähtö näillä pakkasilla, ei nyt kauheesti varmaan, tulee ambulanssissa vaan tukala olo.  Jotain rytkyjä kun menee kuitenkin ne lapsivedet - ellei mene jo kotona.  Pitäisköhän ottaa nyt päikkärit jos ensi yönä tuleekin lähtö (ei ole vielä tullut vaikka tässä jo pari viikkoa olen ollut melko varma, että ihan kohta tulee).  Minäpä ihan pienet torkut tässä välissä nappaan, on sitten paremmin virtaa.  

Kaikki tunnetilat käydään läpi intensiivisesti. Ei millään harrastelijameiningillä, vaan täydellä oopperavaihteella, Forte Fortissimo.  Välillä mennään överiksi niin että loppuu terminologia.  

fffffffffffffffffffffffffffffffffffffffffff.   

(Wagner olisi ollut kai oikea mies tekemään oopperan odottavista äideistä).

Tämä päivä on alkanut tyynesti, mutta katotaan nyt sitten mikä on tilanne tunnin päästä ja kuinka monta kertaa se ehtii vielä vaihtua... Se vessan tapetointi kyllä taas takaraivossa vähän vihjailee, mutta voi olla että iskee joku muu tila päälle ennen kuin ehtii toimiin.  Näin on käynyt tähän mennessä joka päivä.

17 kommenttia:

  1. :D
    Mää puhuin eilen puhelimessa selkeästi tuon ekan kanssa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain! Mutta kiitos kuuntelusta, helpotti sitten se ärsytyskin siinä :)

      Poista
  2. Voi niin voin muistaa tuon- ja ihmekös se kun tuntuu että en ole tämän viidennen syntymän jälkeen (1,5 vuotta sitten) palautunut noista "vaiheista" juurikaan. Vaikka et ehkä halunnut tätä kuulla :D Mutta voit lohduttautua sillä että ehkä mulla tämä- no sanotaanko vaikka hienoinen ailahtelevaisuus- on osa personaa :D Muistan kyllä olleeni joskus vähän tasaisempi tyyppi. Mutta ehkä muistan väärin :D. Onnea tulevaan ja nauti niistä seesteisistä hetkistä, kiva kun niitä kuitenkin aina johonkin väliin osuu!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua :D
      Mutta joo, on kyllä muutenkin melko ominaista tuo ailahtelu, tosin jonnin verran rauhallisemmalla tasolla ehkä. Nyt mennään ihan täpöillä koko ajan!

      Ja se on tosiaan positiivista, että ne kivatkin jutut on sitten ihan ekstrakivoja.

      Poista
  3. Pakko kompata edellistä, kuuden lapsen jälkeen minusta jäi tuollainen pysyvästi :-D Mutta ilman sitä ähjapuh mahaa, suonenvetoja, närästystä ja mitä näitä nyt on. Eli siinä mielessä vähän iisimpää sentään. Tsemppiä sulle loppumetreille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai jestas, tuostahan jäi tosiaan mainitsematta kaikki nämä fyysiset krempat - ja niitähän tosiaan riittää! Ehkä sitten oma postaus niistä ;)

      Poista
  4. Tsih ja hih. Anteeksi, tämä vaan oli niin mainiota luettavaa, vaikka ihan tosissasi käytkin kaikkea tuota läpi. Hei kyllä se siitä! :)

    PS: Tuntuu, että mulla on välillä tuollaista vuoristorataa ilman raskauttakin... *huoh*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, onneksi on enää pari viikkoa laskettuun aikaan - vaikka voihan tämä tietysti mennä siitä ylikin (uh).

      Taitaa ne naisen vuoristoradat jossain mittakaavassa olla ihan normihomma ;)

      Poista
  5. Ahhahhah, hyvä kirjoitus;) Hyviä fiiliksiä mahdollisimman paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks! Kyllä niitäkin onneksi on. Tänään yllätin itseni ja oikeasti tapetoin sen vessan!
      Vielä kun jaksaisi ne jäljet käydä siivoamassa...

      Poista
  6. Hih, tuttuja tunteita jo tässä puolessa välissä :) Tosin tällä viikolla lisänä ahdistus, kun rakenneultra to ja jännittää ihan hulluna, että onko siellä pienellä kaikki kunnossa. Tai yleensä se, että onko siellä ketään, se jännittää joka helkkarin neuvolassa ennenkuin neuvolantäti löytää sydänäänet... Mut on tää niin kivaa ja jännää, en vaihtais pois!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi tuo on alussa niin totta, että miettii onko siellä ketään... Odota vaan kun liikkeet alkaa tuntua, sen jälkeen pääsee siitä pulmasta!

      Tuosta omasta listasta jäi nyt kyllä puuttumaan semmoinen alakulo, kun kaikki itkettää/ saa liikuttumaan tai tuntuu jotenkin raskaalta...

      Hyvää rakenneultraa teille! Siellä näkyykin ihanasti koko kaveri <3

      Poista
    2. Ollaan linjoilla yhtä aikaa. Joo just sellainen alakulo, en oo itkeny, mutta kerran oli pakko katsoa sellainen elokuva, että sain itkettyä :) Ja se raskas olo, siis muualla kuin mahassa, tuntuu kuin olis lyijyä rinnassa. Mut oon yrittänyt järkeillä, että se en ole minä, se on tämä raskaus!

      Hyvää loppusuoraa sulle, oot jo melkein perillä!

      Poista
  7. Huh, nuo tunteet ovat vielä melko tuoreessa muistissa (noin kahdeksan vuoden takaa)... Onneksi olet jo loppusuoralla, vaikka se suora tuntuukin piiiiiiitkältä. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu muistan kyllä hyvin edellisistäkin raskauksista nämä jutut... Onneksi ei tosiaan enää kovin kauan!

      Poista
  8. Hyvin kuvailtu :) Sittenpä se on taas uus aallokko eessä, kun se vauva syntyy. Pari viikkoa menee aivan hullussa hormoniaallokossa, ainakin meikäläisellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, totta tuokin... Voi apua. Varsinkin se ensimmäinen viikko menee ihan maanisissa merkeissä, nukkuu miten sattuu ja reagoi aika voimalla asioihin :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...