Tiloja

Zorro ei kärsi apraksiasta, sillä on vaan ihan perussunnuntai.


Sunnuntaita, ihmiset.  Yritän tässä opetella huomiseksi vähän latinaa ja tylsää kyllä tein huomion että meikäläisen asterixlatinan perusosaamisesta ei ole tässä kohtaa mitään hyötyä. (Teho-osaston katsomisesta sen sijaan on vähän, pisteet sille).  Onneksi näitä tarvitsee opetella vain kourallinen kerrallaan, mutta sanalistassa on pari ilmaisua, jotka ei ole millään meinanneet tarttua mieleen.  Vaikka nämähän on ihan tuttuja ilmiöitä, huomaan:

Ensinnäkin: agnosia, eli kyvyttömyys tunnistaa esim. tuttuja objekteja ja ilmiöitä.

No siis, tämähän on se tila, johon joutuu jos herää ihan liian syviltä nokkaunilta puhelimen ääneen, eikä ymmärrä mitä tapahtuu, missä ja milloin. Tai ylipäätään mitä se semmoinen tapahtuminen tarkoittaa. Maailman pisintä minuuttia myöhemmin, kun on ensin lihasmuistin varassa vienyt luurin korvalle ja sitten kulmat kurtussa ja pää sumua täynnä vähitellen saanut itsensä ymmärtämään, että tässä nyt kuunnellaan kun joku puhuu, voi sanoa, että öö tota sori äiti, iski vaan pieni tirsa-interruptus-agnosia tässä.  Että voitko niinku toistaa?

Toiseksi: apraksia, joka tarkoittaa vaikeutta suoriutua tahdonalaisista liikkeistä.
           
No apraksiaahan tässä on podettu koko sunnuntai! Tilan aiheuttajakin on tiedossa: heräsin nimittäin aamulla tunteeseen, että jossain nurkan takana minua vaanii syysflunssa. Tiiätte kyllä sen hirveän tunteen kun kohta ehkä saattaa olla tulossa sairaaksi. Kaikki on välittömästi vähän hankalaa, eikä todellakaan onnistu tahdonalaiset liikkeet. Olisi tenttialue tai pari päntättävänä, mutta silmät haluaisi vain katsella jotain viihdyttävää Netflixistä tai painua kokonaan kiinni. Imuroinnin ja lattian pesun kohdalla en ole vielä iltapäivään mennessä päässyt edes sen tahtomisen tasolle.  Sipsikäsi sentään toimii, joten vielä ei olla kriittisellä asteella.  Tyydyn tähän.

Eipä tässä hätiä, täytyy ottaa lepoa silloin kun siihen on mahdollisuus. Aktivoidun sitten taas huomenaamulla kello seitsemän.

Nyt seuraan Zorron esimerkkiä ja annan sunnuntain viedä. 

Kommentit

Suositut tekstit