Aikahyppyjä



"People assume that time is a strict progression of cause to effect, but actually from a non-linear, non-subjective viewpoint - it's more like a big ball of wibbly wobbly... time-y wimey... stuff."

Psst... Onko joku muukin ehkä huomannut ihmeellistä keikuttelua aikajatkumossa?  Ihan vaan sillä kysyn, koska meikäläisellä on nyt tavallista suurempia hankaluuksia pysytellä ajan tasalla.  Olen ihan varma, että just oli talvi, tai ainakin kevättalvi.  Ihan vasta otin kuvat ensimmäisestä lorisevasta purosta, ja nyt on jo lumet sulaneet, enää itsepäisimmät kasat jäljellä. Eilen paistoi aurinko, siivottiin leikkimökkiä ja puussa lauloi peippo!

Siitä kun Väinö syntyi tuntuu olevan jo pitkän pitkä aika, sellainen jota selittämään täytyy piirtää kaavio todellisuutta pienemmillä mittasuhteilla.  "Katsokaas, tässä kohtaa tällä janalla ollaan nyt, ja täällä kaaaukana galaksin puolivälissä syntyi vauva."   Kalenteri kertoo ehkä hieman yllättäen, että galaksin puoliväliin on vain kahden ja puolen kuukauden mittainen matka.  Hmm...

Epäilen, että olen kompastunut kokonaan omalle, verkkaisemmalle aikajanalleni.  Tiskikasat leviävät keittiössä iloisesti enkä minä oikein ymmärrä miksei ne pysy poissa.  Pyykkiröykkiöt on nekin aika massiiviset ja minusta tuntuu, että joka kerta kun pesen yhden sukan, tusina paitaa ja housua tulee sen tilalle. Pölynimuri on poistunut koko ulottuvuudesta enkä ole ehkä pariin viikkoon rekisteröinyt sen olemassaoloa, vaikka taisin aamulla kompastua siihen keittiössä!

Kertakaikkiaan salaperäistä ja hermoja koettelevaa menoa.

Kyllä olen vahvasti sitä mieltä, että tämmöisiä aikahyppyhaasteita kohdatessa pitäisi ihmisellä olla joku paniikkinappula.  Siitä kun painaisi niin paikalle rientäisi joku aika-asioiden ammattilainen.  Niinku nyt vaikka Marty McFly, Dr Who, tai ne tyypit jotka oli Aikahypyssä...  Pitäisköhän varalta pyytää myös Mulder ja Scully?

Kaikki mitä tiedän ajan vääristymistä olen oppinut telkkarista, ja ainakin just tällä hetkellä tuo Tohtorin tarjoama analyysi tuntuu hyvin vahvasti vastaavan todellisuutta. 

Kovin on heikun keikun ja silleen.

Minäpä menen puhaltelemaan vähän lisää saippuakuplia, hoidan tiskit sitten kun osutaan seuraavan kerran samaan aikaan tai ulottuvuuteen...

Kommentit

  1. En minäkään ihan oikein ymmärrä, mistä tämä kevät nyt yhtäkkiä tähän tilaan on edennyt. Viikko sitten vielä hiihdettiin täyttä päätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Kevät pääsi nyt kyllä ihan yllättämään, mutta ihan kiva tietysti näinkin :)

      Poista
  2. Voe että, jo vain! Olipa ihan kuin minun päästä nuo ajatukset, paitsi että se meidän vauva täytti parisen viikkoa sitten jo kaksi! Ja meidän isompi vauva täyttää tällä viikolla kuusi! Kuusi!!

    PS: Eilen otin imurin käteen, mutta kun muu perhe halusi vähän ulkoilla, kun sade vihdoin lakkasi, ja pyysivät minutkin mukaan argumentilla "myöhemminkin ehtii imuroimaan", kävi siinä niin, että myöhemmin ehtii imuroimaan. Sinne jäi, olkkarin lattialle. Niin ja kun meillä on ne kemutkin viikonloppuna. Vannoin itselleni, että varastoksi muuttunut työhuone siivotaan kuopuksen ja esikoisen synttärijuhlien välissä, ettei 6-v juhlissa enää tarvitsisi laittaa sitä ovea kiinni ja toivoa, ettei kukaan lapsikaan sinne mene kurkkimaan. Juu ei tule tapahtumaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit