Metsojuoksu

Komia on!  
-Kaikki metsokuvat miehen kamerasta-
(koska minä en ihan yhtä lähelle uskaltautunut)

No se metso sitten.  Siitä oltiin kuultu pitkin kevättä, se oli valloittanut itselleen läntin anopin lähimetsästä joskus maaliskuussa ja tykästynyt naapurustoon niin että keikaroi siellä edelleen. Toki meidänkin piti päästä bongaamaan ihan oikea metso, joten lähdettiin oikein porukalla lasten ja koiran kanssa luontoretkelle!

Lapset varustautuivat kaiken varalta kepeillä, sillä metson tiedettiin olevan välillä aika äkäinen. Minä ja mies otettiin mukaan kamerat, mutta koira oli liikkeellä ihan ilman lisäosia. Ja siellähän se metso kurkisteli leuhkana mättään takaa, minä bongasin sen ensiksi ja koira seuraavana. Riehakkaasti haukkuen Emma lähti samantien loikkimaan kohti metsoa ja otti tuttavallisesti lähikontaktia.  Se sai aidon metsolitsarin ja pikalähdöt kun kiukkuinen lintu lähti takaa-ajoon.  Ja koska Emma lähti juoksemaan meitä kohti niin saman suunnan otti myös metso. Kas näin:
 "uuu, heippa, iso lintu!"
                                       "Jaiks!!!!"                                         

Siinä lensi itsepuolustuskepit kaaressa tantereeseen ja crocsit vain vilkkui kun meidän porukka ravasi metsälintua karkuun pitkin hiekkatietä. Ja oli kuulkaa pelottavaa!  Kun olan yli kurkkasi siellä näkyi vaan tien leveydeltä mustia sulkia - tai siltä se ainakin näytti. Mieshän jäi metson reitin ulkopuolelle ja sai tilanteesta kivoja kuvia (kuten näkyy). Metso juoksutti meitä palan matkaa ja lähti sitten närkästyneenä tepastelemaan takaisin, mutta Emma tykkäsi leikistä niin että kävi vielä toisenkin kerran houkuttelemassa metson hippasille ennen kuin se saatiin hihnan päähän ja raahattua innosta läähättäen kauemmaksi, minkä jälkeen alkoi ankara kuvaaminen.  


Metso isotteli, jupisi ja sähisi sekä teki teatraalisia hyökkäyseleitä, mutta ei se enää silmille tullut, oltiin sen verran sitä isompia (tai osa meistä oli).  Minäkin uskalsin melko lähelle lopulta kamerani kanssa kun puoliso seisoi ison näköisenä vieressä - oli taas siitäkin hyötyä!

Että semmoinen kiva - oikeasti ihan tosi kiva - luontoretki lasten kanssa.  Kaikki osapuolet säilyivät ehjinä, eikä kukaan traumatisoitunut pysyvästi. Vaikka säikähdys oli vuoden isoin, niin lopulta naurettiin koko matka kotiin.  

Joo, ootteko muuten koskaan harkinneet Pamplonan härkäjuoksua?  Kandee ensin käydä kokemassa toi Etelä-Pohjalainen metsojuoksu.

 Beserkkimetso.

Kommentit

Lähetä kommentti

Suositut tekstit