tag:blogger.com,1999:blog-35078325166554667672024-02-29T01:42:32.362+02:00kuplaTiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.comBlogger494125tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-79220766198032187992018-01-16T18:26:00.001+02:002018-01-16T18:26:42.832+02:00Onnistumisen onnesta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwWUkxNk7OeU6Hoh34QsTs2lahDE2mv-5Nxeme2dQWQ4EKGE-Kvcs5irfojPZSSti4XgUUWsEuUuRhsCt5arA99qjpPGioRh6YBfihlqB7ArUduVyAFyrIIiwfPJ1RvIUqqCHtbEHq-fHx/s1600/ankka.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="425" data-original-width="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwWUkxNk7OeU6Hoh34QsTs2lahDE2mv-5Nxeme2dQWQ4EKGE-Kvcs5irfojPZSSti4XgUUWsEuUuRhsCt5arA99qjpPGioRh6YBfihlqB7ArUduVyAFyrIIiwfPJ1RvIUqqCHtbEHq-fHx/s1600/ankka.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Huhhei, tammikuu on puolivälissä ja ajattelin tulla kertomaan, että vastoin kaikkia odotuksia olen pysynyt ihan täsmälleen tavoitteessani! Vuoden ensimmäisellä viikolla päätin, että tämän kuukauden aikana valmistuu 24 sivua, joiden myötä työn alla olevasta sarjisoppaasta olisi kolme ensimmäistä lukua kasassa. Nyt näyttää siltä, että näin saattaa käydä! Tasan puolet sivuista on tehtynä, puolet jäljellä ja kuu on puolivälissä. Lyhyen matikan naisena suoritan tämän perusteella päätelmän, että loput 12 ehtivät nekin helmikuuksi valmistua! Huraa!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<i>(Huom, vatsataudit sun muut, ette ole tervetulleita, mulla on dedlaini).</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Sarjisopas on ensimmäinen ihan oma projektini, mikä aiheuttaa paitsi suurta innostusta, myös ajoittaisia pulmia. Olen hidas piirtäjä, ja koska aiempaa kokemusta kirjan kasaamisen visuaalisesta puolesta ei ole, muokkaan sivuja uusiksi kunnes olen niihin tyytyväinen. Silloin tällöin jään jumiin, mutta tiiättekö mitä? Semmoiset hetket loppuvat yleensä siihen, että yks kaks keksi jotain, joka pelastaa päivän. Ainakin omani. Ja se tuntuu mahtavalta.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Semmoinen tapaus on tuo uljas ankka, joka ei ehkä taiteellisesti ole maailman huipputasoa - no ei ole kyllä mikään muukaan piirtämäni tietysti - mutta se sai aukeamaan kohtalaisen suuren jumituksen, minkä johdosta olen siitä kovin ylpeä. Katsokaa siis, piirsin ankan!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Tytär totesi tässä taannoin, että "maailmassa on äiti tuhansia sua parempia piirtäjiä." No kiitos. (Saattaa olla vähän enemmänkin kuin tuhat). Mutta äänellään se variskin ja sitä rataa. Ei pidä liikaa jäädä jumiin siihen miten hienosti toiset osaa, koska sille tielle jos lähtee, niin jää sarjisoppaat ja muut tilaisuudet tekemättä ja tarttumatta!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Joo, sitä pitikin myös sanomani, että mulla on tälle vuodelle teema. Se on tämmöinen, että <i>tee sellaista mistä tykkäät</i>. Eiks ookki ihana? Oottekin varmaan törmänneet jossain, onhan tämä suosittu (ärsyttävä) lausahdus kulutettu loppuun mukien kyljissä, seiniin teipattuina ja huoneentauluina, mutta tarkoitan nyt ihan oikeasti: tee. Älä tyydy haaveilemaan tai jätä tekemättä siksi että joku muu tekee paremmin. Tee! </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Jos tykkäät laulaa, niin laula. jos kirjoittaa, niin kirjoita. Laula vaikka ihan vaan itselle ja omaksi iloksi, koska on aika huikea asia kuitenkin se oma ilo. Olen näin äitinä ja nelikymppisenä naisena huomannut, että oma ilo on syytä ottaa vakavasti. jos se jää aina listalla viimeiseksi niin ikävästi on asiat ja alkavat valua pakkasen puolelle kaikki! <i>(Ei millään pahalla pakkasta kohtaan, tykään talvesta!)</i> Oli kuulkaa joku tosi hieno ajatuskuvio tähän syventämään aihetta, mutta se katosi koska lapsi kaipaa seuramiestä ja sitä rataa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
Ihan kivasti kulkee tämä tammikuu.<br />
<br />
Palailen taas. <br />
<br />Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-91186061559301214152018-01-03T17:19:00.000+02:002018-01-03T17:19:21.755+02:00Uusi uljas minä<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJ4h6077Fum-JXUvGH1fhPYeK17OtdE01wX7pILBG4pfI85M3Uxgt5zxhiH3zeh3kwSSsZQcHLkZg1SFgjXVjCHoZGtTtX6DLYR32wXwYomg3jQp7DI0WCbqjwPjQuM5CtP1bRp1RKSABO/s1600/suunnitelmat+vs+toteutus.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="709" data-original-width="709" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgJ4h6077Fum-JXUvGH1fhPYeK17OtdE01wX7pILBG4pfI85M3Uxgt5zxhiH3zeh3kwSSsZQcHLkZg1SFgjXVjCHoZGtTtX6DLYR32wXwYomg3jQp7DI0WCbqjwPjQuM5CtP1bRp1RKSABO/s1600/suunnitelmat+vs+toteutus.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Olen hyvä tekemään suunnitelmia. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Aloitan niiden muovaamisen kun huomaan (yleensä itsessäni) jotain parannettavaa, paitsi jos en jaksa. Jos on huono päivä, ongelmakohdan tunnistaminen ei aiheuta vaihtelenvankokoista ketutusta lukuunottamatta minkäänlaisia seuraamuksia, mutta mikäli sattuu olemaan erityisen energinen hetki, ei ole paljonkaan mihin en silloin usko kykeneväni. Esimerkiksi:</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Tästä lähtien vaan hyvää ja terveellistä kotiruokaa!</div>
<div style="text-align: justify;">
- Ainakin kolme kertaa viikossa käyn salilla!</div>
<div style="text-align: justify;">
- Kahdesti viikossa käyn salilla ja kävelyllä joka päivä!</div>
<div style="text-align: justify;">
- Kävelyllä voin joskus käydä!</div>
<div style="text-align: justify;">
- Viikkosiivous!</div>
<div style="text-align: justify;">
- Tarkka budejtti!</div>
<div style="text-align: justify;">
- Karkkilakko! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sillä tavalla olen oikein otollinen parannuskohde, että tarvetta toimenpiteille löytyy aina, mutta lisäksi olen myös helkkarin hyvä innostumaan. Niinpä pontevat päätökset lähtevät toisinaan kivasti käyntiin: elämänhallintataidot kohoavat huippuluokkaan ja kaikki on oikein oivasti, kunnes sattuu jotain. Ja aina sattuu jotain. Jotain ihan tavallista, ja sitten jotain muuta ihan tavallista ja lisää tavallisia juttuja ja vielä yksi ja toinen ja kahdeskymmenes. Joskus ehkä jotain vähän epätavallistakin kunnes, hupsis, ollaan taas lähtöpisteessä... Tiedättekin ehkä millaista se on kun asia jota arjeksi kutsutaan sekaantuu hienoihin suunnitelmiin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Siinä käy niin, että vaikka jokaisessa vuorokaudessa on 24 tuntia, arki tulee ja piilottaa ne. Sillä tavalla minä hukkasin syksyn. Lokakuusta on enää hämäriä muistikuvia, mutta voisin vaikka vannoa, että marraskuusta puuttui puolet ja joulukuu kesti ehkä viikon verran. Hukattuihin tunteihin tyssäsi monta aiottua asiaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Arjen kaappaaman syksyn jälkeen suunnitelmissa oli viettää rento joulu ja ladata akut kaikessa rauhassa. Katsella hyviä sarjoja ja pelata lautapelejä, syödä tukevasti ja tuijotella kuusta. Sellaisen joulun jälkeen jaksaisi ottaa taas hommat haltuun ja torjua kaikki arjen tarjoamat ajankäyttöhaasteet. Uuteen kalenteriin väritin pinkillä tussilla valmiiksi ne tammikuun päivät, jotka olisi varattu kirjaprojektille ja vakuutin itselleni, että ehtisin kyllä, järjestelykysymys, tsempititsemp!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Suunnitelma oli oikein hyvä ja päätös luja. Tukkakin oli leikattu (joskus uusi kampaus lujittaa tehtyä päätöstä ja symboloi mukavasti elämänmuutosta) ja lisäksi optikko löysi juuri haluamani kaltaiset silmälasikehykset vielä vuodenvaihteen alla kuin merkkinä: tammikuu saisi tervehtiä uutta uljasta minää.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vaan kuinkas sitten kävikään? Joulunalusviikolla iski ensin vatsatauti, joka leiriytyi kuumeen, kurkkukivun, yskän, nuhan ja yleisen kolotuksen kanssa taloon koko joulun ja vuodenvaihteen ajaksi. Ja ne tosiaan ottivat kaikki tehot irti kuokkavierailustaan! Jos haaveissa oli patjoilla loikoilua, sitä tosiaan saatiin. Fiilis vaan ei ihan vastannut toivekuvia. Pannukakkuaamiaisten sijaan lapset elivät pillimehuilla ja vesirinkeleillä, itse sentään reippaasti tein osani ja söin suklaata niin paljon kuin kykenin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kun välipäivinä <i>(en muista mikä niistä se oli, ajantajuni katosi jo ennen aattoa) </i>menin uusia silmälaseja varten näöntarkastukseen, kävi ilmi että silmäni ovat jumissa. Ne eivät nyt jaksa tarkentaa kirjaintauluihin ja käyttäytyvät ihan miten sattuu. Silmälääkärille pääsyä täytyy odottaa kuukauden verran ja uusia laseja vielä hetki siihen päälle. Tammikuun ensimmäinen pinkki päivä - joka oli siis tänään - kului kirjaprojektin sijaan joulupöpöjen häätösiivoukseen, minkä seurauksena uusi tukka valuu lannistuneena ja hikisenä pitkin päänahkaa kehystäen kivasti harmaita kasvoja ja sinertäviä silmäpusseja.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kaleteri kertoo, että tänään on keskiviikko, mutta osa minusta ei ole oikein varma vielä edes vuodesta, tai siitä oliko sittenkään viisasta nousta ylös sängystä aamulla. Joustan suunnitelmista ja asetan loppupäivän tavoitteeksi saunan lämmityksen ja illaksi jonkun kivan leffan. Kuusi kököttää vielä olohuoneessa vaikka kariseekin ihan liikaa, aion vielä saada siitä vähän joulufiilistä nyt kun oksennusämpäri on vihdoin siivottu pois ja kuumemittari joutaa (toivottavasti) kaappiin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kyllä tää tästä. Uusi uljas minä ei nyt ihan vuoden ensimmäisiin päiviin ehtinyt mukaan, mutta <i>tulossa lähiaikoina. </i> </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-82762788920908146572018-01-01T15:25:00.001+02:002018-01-01T15:25:07.984+02:002018<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrk3kB8Jojq3yEOWc9bzQBZk_WLmVIb1w04fLpDU7OP85epCPusRe4DYRJvXQY42xPoB6wRmLiv5hAvcUxLCu-ypMNRlEmZgdi_q0B3pYbPXy6QFA8nmio21xwa77OG9D8O930Z252RK4p/s1600/uudenvuodenp%25C3%25A4%25C3%25A4t%25C3%25B6s.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="547" data-original-width="567" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrk3kB8Jojq3yEOWc9bzQBZk_WLmVIb1w04fLpDU7OP85epCPusRe4DYRJvXQY42xPoB6wRmLiv5hAvcUxLCu-ypMNRlEmZgdi_q0B3pYbPXy6QFA8nmio21xwa77OG9D8O930Z252RK4p/s1600/uudenvuodenp%25C3%25A4%25C3%25A4t%25C3%25B6s.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Vuosi sitten tein kaksi päätöstä. Ne olivat seuraavat: nuku enemmän ja voita lotossa. Ensin mainittu ei ihan onnistunut, mutta lottovoitoksi voin helposti laskea parikin asiaa viime vuodesta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Niinpä siis tänä vuonna toivon toteutuvaksi enemmän piirtämisaikaa, enemmän kirjoittamisaikaa, enemmän uniaikaa ja ehdottomasti enemmän aikaa lukea kirjoja. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
(Vaikeinta näistä on todetusti nukkuminen, joten otan vastaan hyvät vinkit siihen kuinka malttaa mennä petiin silloinkin kun haluaisi jäädä vielä tunniksi sohvalle olemaan hiljaa). </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ja koska se lottovoittotoive meni kuitenkin aika hyvin, niin kokeilen tänä vuonna tuota maailmanrauhaa, että toivottavasti ei ainakaan kovin paljon nykytilanteesta hullummaksi menisi. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Onnea uuteen vuoteen meille kaikille.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-87861085136989330952017-12-31T20:00:00.000+02:002018-01-01T10:04:00.598+02:002017<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhE1Nymoz06OnqNnZLyHGnYkpu4b0RcY6-hA8_4HF6csGcqCP3CDPxaBarIumJqI4KPvBmlvaEDPgj51s_4kN07AKBxS10G0ML7iTaMRkPIBG0TsO1ZIu8dYk_BtQ_YvtYb8fOZARs-YEvB/s1600/2017+4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="703" data-original-width="850" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhE1Nymoz06OnqNnZLyHGnYkpu4b0RcY6-hA8_4HF6csGcqCP3CDPxaBarIumJqI4KPvBmlvaEDPgj51s_4kN07AKBxS10G0ML7iTaMRkPIBG0TsO1ZIu8dYk_BtQ_YvtYb8fOZARs-YEvB/s1600/2017+4.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Hei 2017, on tullut aika hyvästellä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Olit kuule aika kiva vuosi, enkä nyt yhtäkkiä muista mitään erityisen kurjia asioita, vaikka niitäkin tietysti tuli vastaan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tänä vuonna taaperosta kasvoi tenava. Tammikuussa se sanoi että "mau", ja nyt se sanoo esimerkiksi että "huhuu, ei oo pupu täällä...". Isommista lapsista kaksi on nyt yläasteella (siis kaksi teiniä!) ja minä olen vähän miettinyt että mitä semmoisista teineistä ja teinien asioista voisi kirjoittaa ilman että se käy heille mahdollisesti noloksi. Sekin joka ei ole pienin eikä vielä teini, täytti jo kymmenen vuotta ja minä itsekin jollain kummallisella tavalla jo neljäkymmentäyksi. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vuoden aikana minulle tapahtui seuraavaa: aloitin suurilla suunnitelmilla (tietenkin), palasin osa-aikaisesti töihin, toinen Rinkelialbumi ilmestyi, sain apurahan, hypin tasajalkaa, tukkani oli hetken haalean pinkki, osallistuin hienoihin juhliin, tapasin Annen kanssa Katti Matikaisen, lomailin perheen kanssa, aloitettiin remontti (kylppäri ja sauna). Ensin raivattiin ja ehostettiin pihasauna, sitten alettiin purkaa sisällä tiiliseinää, jota kannettiin ulos kolme päivää. En halua enää ikinä kantaa tiiliseinää yhtään mihinkään, vaikka oli kyllä kiva löytää sen takaa pieni ovi. Jossain välissä kukki anopinkieli. Yksi uusista asioista, joita opin tänä vuonna oli se, että anopinkieli osaa kukkia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kesäsää oli koleahko, mutta yhtenä päivänä oli tosi lämmin, ja niin me päätettiin pitää remontista taukoa ja mentiin meren rantaan kävelemään matalassa vedessä ja kaivelemaan kuoppia hiekkaan. Molempia jatkettiin siihen saakka, että nousi ukkonen. Lähetin näytesivuja kustantajille, iltaisin kannoin pihasaunalle vettä ämpärillä ja ajattelin lähettäneeni sivut liian aikaisin, ei ne kelpaisi kenellekään. Kävin risteilyllä, sain kustannussopparin, hypin tasajalkaa, menin kahvilaan ja hykertelin itsekseni pienessä pöydässä, palasin kotiin ja hukkasin ajan käymällä töissä ja sovittelemalla arjen palasia toisiinsa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lokakuussa oltiin onnellisia kun suihkusta tuli taas vettä, ja sekin oli tosi kiva kun voitin puoli miljoonaa euroa arvasta. Paitsi siis että en voittanutkaan: kaupan kassalla kävi ilmi puolenmiljoonan euron olleen väärinkäsitys ja oikea voittosumma olikin <i>ei yhtään euroa</i>. No jaa. Kuljin tehotreenissä, josta tulin kotiin aina paloauton punaisena, mutta tyytyväisenä itseeni. Joulukuussa vaivuin katkeransuloiseen nostalgiahurmokseen Ultra Bran keikalla, enkä toivu siitä ehkä ikinä. Sitten upposin jouluun ja loppuvuosi onkin mennyt koko perheen kesken sairastellessa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Aika kiva tosiaan, tämä 2017. Edes tämä parin viikon vatsatauti + flunssa -kombo ei tässä listassa niin pahalta tunnu. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Huomenna on sitten uuden vuoro! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-37730165417207741412017-09-25T20:57:00.000+03:002017-12-31T15:13:28.707+02:00Tavoitevihko<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2iFwTRbeKNvAYI_cNCy8kySRQTxfr7P69rEuWv8Bxz6Ybkzl75AkFylboqU76cDjqG9ucmO8iWv1FXf5iHHfvfya6hhmH31KE81bSlYmjUw4Ic7aBpSuLuAWQ2bujuHEALmrhw6yFny4Q/s1600/Kultainen+vihko+uusi+alku+frida+ja+pablo.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="567" data-original-width="850" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2iFwTRbeKNvAYI_cNCy8kySRQTxfr7P69rEuWv8Bxz6Ybkzl75AkFylboqU76cDjqG9ucmO8iWv1FXf5iHHfvfya6hhmH31KE81bSlYmjUw4Ic7aBpSuLuAWQ2bujuHEALmrhw6yFny4Q/s1600/Kultainen+vihko+uusi+alku+frida+ja+pablo.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kaikki alkaa vihkosta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Ei mistä tahansa vihkosta, vaan<i> tavoitevihkosta</i>. Tavoitevihko ostetaan kun on keksitty joku asia jonka tekemisessä ja dokumentoinnissa voi hyödyntää vihkoa. Oman vihkokokemukseni perusteella tähän käy periaatteessa ihan mikä tahansa asia. Minulla on ollut vihko neulontamallien piirtämistä varten, toinen lasten lausahdusten muistiin kirjoittamista varten. Sitten on ollut tietenkin kasa piirtelyvihkoja, ideoiden keräilyvihkoja ja runovihkoja sekä pari reseptivihkoa. Joskus on ollut vihkoja ihan vain siksi, että ne on olleet kivan näköisiä, mutta ne eivät olekaan olleet tavoitevihkoja.<br />
<br />
Kolmetoistavuotiaana minulla oli vihko, joka oli omistettu seuraavalle asialle: ihastuksen kohteen nimikirjaimille. Sen sivun ruutuihin kirjoitin uudestaan ja uudestaan eri väreillä "MK" niin, että nimikirjainruuduista muodostui kivoja kuvioita kuten sydämmiä taikka sitten isommassa koossa ämmiä ja kookirjaimia. Sekään vihko ei tosin ollut tavoitevihko, kunhan tarjosi alustan jolle ihastustaan purkaa. (Tässä kohtaa täytyy jälleen kerran kiittää maailmankaikkeutta siitä, että internet keksittiin vasta teinivuosieni jälkeen: k i i t o s ). <br />
<br />
Takaisin tavoitevihkoon. Se on vähän kuin tavoitefarkut: itselle annettu lupaus siitä, että jotain mahtavaa tapahtuu ja jokin elämässä muuttuu. Että esimerkiksi mahtuisi niihin farkkuihin tai että vihko täyttyisi fantastisilla asioilla. Aina näin ei käy, mutta onnistuminenkin on mahdollista, joskin itselleni on vähän epäselvää mikä järki tai sen puute tätäkin asiaa määrää. Lasten lausahduksia tallensin alle kymmenen sivun verran, mutta sen sijaan niitä himskatin nimikirjaimia rustasin kyllä ihan koko vihkon täyteen.<br />
<br />
Uusi kultakantinen vihko on omistettu pöytälaatikkoideoiden käyttöönotolle, eli kaikenlaisten tarinanalkujen kehittelylle ja lempeälle kasvuun houkuttelulle. Siirsin opiskelujen jatkon ensi syksyyn, ja ennen sitä aion saada tehtyä tarina-asioita <i>vaikka ja kuinka.</i><br />
<br />
Mikä tässä nyt virallisesti ja sopivan epämääräisesti tietoon saatettakoon.<br />
<br />
Myös bogin olen päättänyt herättää henkiin. Nykyisestä pari postausta vuodessa -tahdista onkin helppo lähteä parantamaan!<br />
<br />
Kauheesti kaikkea tavoiteltavaa. Jumppakin alkaa huomenna, mutta jostain syystä se ei herätä ihan niin suurta innostusta. Pitäisköhän hommata jumppavihko?<br />
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-21770264291756299392017-07-26T11:16:00.000+03:002017-07-26T11:47:56.884+03:00Aamutunnelma<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHXpK2IXodOIis-vNQbC5olu_RblZ-UYWHAvpzUY3tryxsseFHGsO3YXVJlN0Dp64FucMpyUgs3zoppdsKCHGe4jJgE3NLpBrwXBOvBWTF6l_6QRv0nEpS4NvGq3Z0QGfd0UWqFYByma3E/s1600/Omakuva+aamulla_72px.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="588" data-original-width="567" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHXpK2IXodOIis-vNQbC5olu_RblZ-UYWHAvpzUY3tryxsseFHGsO3YXVJlN0Dp64FucMpyUgs3zoppdsKCHGe4jJgE3NLpBrwXBOvBWTF6l_6QRv0nEpS4NvGq3Z0QGfd0UWqFYByma3E/s1600/Omakuva+aamulla_72px.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kuunnellaanko vähän klassista? Käykää klikkaamassa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=MZR4sNVMJeM" target="_blank">tästä linkistä</a> Edvard Griegiä soimaan taustalle... ah mikä täydellinen tunnelma. On kyllä nimensä veroinen biisi, aamultahan se ihan selkeästi kuulostaa. (Huom. lapsi nukkuu tuossa selän takana joten läppäri on äänettömällä enkä siis voi tarkistaa, että linkin takana on oikea biisi, mutta toivotaan että sieltä tulee edes jotain vastaavaa).</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Miten kiva oliskaan, kun omatkin aamut alkaisi yhtä harmonisesti. Sikeiden unien jälkeen heräisi pehmeästi pikkuhiljaa, joisi rauhassa aamuteen omien ajatustensa parissa eikä kenellekään tarvitsisi kommentoida mitään ihan heti. Hymyillä voisi sillä tavalla lempeästi ja rauhaa viestittäen. Sitten sitä vaan äkkiä huomaisi, että nyt, nyt tää päivä käynnistyis, ah, täynnä elämää ja liverrystä ja jotain hirvieläinten aamuonnea! (Siis just siinä kohdassa, kun siinä biisissä ne vasket alkaa tuuttaamaan, tunnelma kohoaa ja kylmät väreet kulkee iholla). Ah. Aamu. Kiitos sinulle ja tervehdys, uusi päivä!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kukahan tekisi biisistä lapsiperhesovituksen? Semmoisen, että siinä alussa heti joku töräyttelisi ihan omiaan epävireisesti ja joku toinen olis tosi energinen vaikka jollain oboella niin että viulusektio huokaisisi syvään. Ja se kohta kun ne vasket ja se kohoaminen, niin siinä sitten tuplattaisiin tempo, otettaisiin mukaan sähkökitarat ja kattilat ja vedettäisiin semmoista purkkapunkkia loppuun asti niin että kun aamu olis ohi, kaikilla olis vähän hiki ja edelleen pyjama päällä eikä melkein yhtään kivaa - paitsi sillä energisellä oboella, joka alkaisi tsippailla ympäri kämppää ja haluaisi kertoa kaikille, että lehmä sanoo "räyh" eikä suinkaan "ammuu".</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Että jos siellä on yhtään biisintekijöitä niin saa ottaa yhteyttä. En osaa säveltää, mutta mulla on näitä ideoita ja kokemusta arkiaamuista kyllä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Huomenta!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-7344366518729581912017-05-18T20:08:00.001+03:002017-05-18T20:08:08.007+03:00Ovet auki<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGVGJa-QC1d43xp87V-d9TcikTdI4PZ7i1pFZWJdPaRDFzHiDhWHBcV4oPxTPzKgp9WnY_WNNSEWKGMIi2bJp3Iq_PaY6uewPH-sH38zLot_GRbqZHszjL2KvuubLgnsXVl8o1339_VDxw/s1600/ty%25C3%25B6huone+vanha+koulukaappi+s%25C3%25A4ilytys+woody.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGVGJa-QC1d43xp87V-d9TcikTdI4PZ7i1pFZWJdPaRDFzHiDhWHBcV4oPxTPzKgp9WnY_WNNSEWKGMIi2bJp3Iq_PaY6uewPH-sH38zLot_GRbqZHszjL2KvuubLgnsXVl8o1339_VDxw/s1600/ty%25C3%25B6huone+vanha+koulukaappi+s%25C3%25A4ilytys+woody.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Miehellä on menossa isyysloma, mikä on mukavaa. Ja mikä vielä mukavampaa, se otti ja pakkasi Väinön autoon ja hurautti Alavudelle mummuloimaan miesten kesken! Saatoin vähän edellispäivänä jo vihjata, että niin olittekos te sinne mummulaan menossa vai? Kas kun meillä on Väinön kanssa yhteinen työhuone, mikä on oikein kiva Väinön kannalta, mutta melkoisen epätoimiva ratkaisu äidin kannalta. Kun Väinö on hereillä, se haluaa osallistua kirjoittamiseen <i>(tänäänkin huomasin erään tekstin perässä nasevan "slösslösdöö"</i> -kommentin) ja kun Väinö nukkuu, se nukkuu patjoilla samaisen leikki/työhuoneen lattialla. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Että siinä sitten äiti kantaa läppärin keittiön pöydälle ja yrittää löytää inspiksen ja saada juonen päästä kiinni äkkiä pikaseen ennen kuin turbomies taas herää. Ei oo helppoo! Melko usein sitä päätyy katsomaan jotain pientä youtubesta tai syömään jotain pientä nurkkakaapista sen sijaan että kirjoittaisi jotain kivaa niin kuin oikeastaan haluaisi tehdä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
No joo.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mutta nyt on tällä äidillä ollut jo kaksi ja puoli päivää ihan omaa aikaa ihan ilman turbomiestä ja isäänsä, seurana vain hyvin itsenäisesti viihtyvät isommat lapset. Joten olen kuulkaa tehnyt ihan omia juttuja! Tiistai oli kaunis ja aurinkoinen, mikä luonnollisesti tarkoitti sitä, että kärräsin entistä kasvimaata kompostiin, riivin itseäni isompia hernepensaan taimia ja saappaan korkuisia männyn taimia irti, kaivoin kaiken yli rönsynneiden mansikoiden alta tiiliä pois, kannoin kiviä paikasta Cee paikkaan Dee, koitin kaivaa kuoppaa mihin siirtää ruukussa kolme talvea viihtynyt tuija (maa on edelleen niin jäässä, että olen saanut aikaiseksi vasta just ja just lapion piston syvyisen kuopan!), istuin auringossa ja jopa haravoin yhtä nurkkaa pihasta ihan siitä ilosta että ei helkkari soikoon satanut lunta!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sanoinko jo, että olin t-paita päällä? </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ihana päivä!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Eilisen ja tämän päivän olen istunut koneella ja kirjoittanut, suunnitellut, työstänyt ja jäsennellyt. Kuulostaa nyt kauhean aikaansaavalta, mutta oikeastaan olen tässä vasta pohjustanut sitä varsinaista hommaa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ennen kaikea olen pitänyt ihanan vanhan koulukaapin ovia levällään aamusta iltaan sekä nostanut roskiksen pöydältä lattialle. Kukaan ei ole kertaakaan levittänyt paperimoskaa matolle tai mennyt imeskelemään leimasimia kaapin uumeniin. On ollut mahtavaa voida vain keskittyä ajattelemaan, moiseen toimintaan tarvitsen rutkasti aikaa ja rauhaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Enkä ole ehtinyt liikaa ikävöimäänkään kun on ollut tätä tekemistä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mutta ikävöinyt olen. Sillai sopivasti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-77780681621175938182017-05-09T14:27:00.001+03:002017-05-09T14:27:33.228+03:00Kevätkuulumisia<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaI0yNJGi8baLuT6o_JYZKBfA_W__MUTaMwCnjC-geQxq72rcBnD_QGNDykDMHZncC96ryHTECsn93EYpkgprugsC4fOt8eyEfSPlH_3nz4okwD-YCbqK1Yrmj9FYhr5HcPHL_WJkFcXMH/s1600/ihan+ite.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaI0yNJGi8baLuT6o_JYZKBfA_W__MUTaMwCnjC-geQxq72rcBnD_QGNDykDMHZncC96ryHTECsn93EYpkgprugsC4fOt8eyEfSPlH_3nz4okwD-YCbqK1Yrmj9FYhr5HcPHL_WJkFcXMH/s1600/ihan+ite.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<i>- Meneekö nyt Väinö vähän ylinäyttelemisen puolelle?</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>- Nammm!</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>- Joo, hieno homma, hyvin ossaat.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
No kyllä en kehtaa sanoa, että palasin hei blogitauolta, kun en taas tiedä ehdinkö palata tälle kuulle toista kertaa. Mahdollisuudet siihen kyllä on aika hyvät, sillä meillä <a href="http://kuplii.blogspot.fi/2016/08/vaino-oy.html" target="_blank">Väinö oy</a>:ssä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että isi aloitti kolmen viikon hoitovapaan ja tämä saattaa, huom, <i>saattaa</i> vapauttaa äidin toteuttamaan itseään myös tänne Kuplan tontille, mikä olis kyllä melkoisen mahtavaa.</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Viimeksi olen tainnut ehtiä kirjoittamaan säännölliesti joskus syksyllä. Luulin tuon edellisen tekstin olevan noin kuukauden takaa, mutta se onkin tehty jo helmikuussa! Siis että mitä että? Kolme kuukautta sitten! Voiko ees olla totta, koska ulkona kyllä tälläkin hetkellä pyryttää lunta...</div>
<br />
Väinö on tietysti kasvanut ja kehittynyt ja pysynyt hurmaavana kuin mikä.<br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Keittiön kaappeihin piti asentaa talven aikana lapsilukot, jotka menivät yksi kerrallaan rikki. Ostettiin uudet lapsilukot, jotka on nekin melkein kaikki menneet rikki, eikä nyt enää millään raaskisi ostaa uusia, koska lapsilukkojen hinnat on ihan suunnaton typeryys! Kuka nyt ostaa monella kympillä teipattavia härpäkkeitä kaikkiin mahdollisiin kaapinoviin, kun ne pitää ostaa uusiksi muutaman viikon päästä ja pitäisi ostaa vaippoja ja kumppareitakin ihan j a t k u v a s t i ? Kyllä pitäisi pienten lasten koteihin saada lapsilukkoja neuvolasta kotiinkuljetuksella mielellään kellon ympäri ihan ilman korvausta. Se toimisi ennaltaehkäisevästi vähentäen vanhempien väsymystä ja imuroimaan joutumista. Että miten ois? </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lapsilukkojen murtamisen lisäksi Väinö osaa</div>
<div style="text-align: justify;">
- Käytellä kodinkoneita (hellasta on nupit irroitettu)<br />
- Kertoa vitsejä (joista ei tajuta mitään, mutta ne naurattaa aina)<br />
- Katsoa telkkaria kädet niskan takana ja jalat ristissä. Sillai rennosti.<br />
(Late Lammas ja Pikku Prinsessa sekä Timppa on hyviä) </div>
<div style="text-align: justify;">
- Kiivetä<br />
- Tyhjentää tiskikoneen<br />
- Tyhjentää riisi-, linssi-, makaroni- ynnä muut paketit<br />
- Napostella (mitä isot edellä...)<br />
- Soittaa nokkahuilua<br />
- Hörpätä mukista<br />
- Syödä lusikalla (jos huvittaa)<br />
- Kaivaa nenää<br />
- Siirtyä Netflixistä pleikkakauppaan ja ostaa sieltä isin laskuun pelin sekä siihen kuuluva lisäosan<br />
(Eivät suostuneet palauttamaan meille rahoja).<br />
- Tehdä palikkatornin<br />
(jotenkin ei kuulosta niin hienolta tuon edellisen jälkeen, mitähän neuvolan täti sanoo?)<br />
(Koskahan meillä muuten on seuraava neuvola?)<br />
<br />
Äiti:<br />
- On toodella hajamielinen. <br />
(Siksi aloin uudestaan laittamaan asioita ylös, tekemään listoja ja seuraamaan kalenteria). <br />
(Mullon semmonen Bujo)<br />
(Muista tarkistaa se neuvola-aika. Ja esikoisella oli joku... mikä se oli... ai niin, optikko). <br />
(Niin että tarkista myös se aika). <br />
- On todella innoissaan. Ja väsynyt. Mutta innoissaan.<br />
- Hösää ja väsyy, hösää ja väsyy<br />
- Suunnittelee<br />
- Yrittää pitää salaisuuksia<br />
- Yrittää olla syömättä liikaa herkkuja. <br />
(Onnistuu yleensä noin tunnin päivässä olemaan syömättä herkkuja). <br />
(Myöskin: määrittele "liikaa").<br />
- Tykkää niin kovasti herkuista.<br />
- Kirjoittaa juttuja<br />
- Rakentaa dubloilla<br />
- Yritti aloittaa jumpan, mutta ei vaan onnistu kerran viikossa tasan kello 19 pääsemään aina jumppaan, joten se sit jäi.<br />
- Aloitti kiipeilypuuhaasteen! Se on kivvaa! Ja puukiipeilyä voi tehdä muulloinkin kuin torstaisin tasan kello 19. <br />
<br />
Isommilla on meneillään omat juttunsa, esikoinen harjoittelee piilareiden käyttöä, iso poika unohtaa läksyt ja nuorempi tyttäristä pyrähtelee sinne tänne tapansa mukaan. Pitäisi hankkia kumppareita ja patistaa harjaamaan hiuksia ja keskustella muovijätteistä ja Dr Whosta ja Siperian ikiroudan sulamisesta ja tubettajista, mammuttimuumioista ja sellaisesta kaikesta mitä 9-14 -vuotiaiden ja isin ja äidin mieleen juolahtaa.<br />
<br />
Tämä oli tämmönen kuulumispäivitys. Ihan perus.<br />
Mites teillä tänä kauniina keväisenä lumipyrypäivänä menee?<br />
</div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-57187362026320491972017-02-13T16:38:00.001+02:002017-08-10T16:54:55.703+03:00Nelikymppinen äiti kirjoittaa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgURI5ZgSjJ4zgX4uKb3hRDEBV2KrxqT1O1V760_Le90COby32atpEMhlYKcT6zr-4iY1KDwPqj2b2-nkNOd8NEjdDH48bcJOJIINJILeUrkSZy_dRLN6PoAdyltWIX5SttD6PXRSOmfPRn/s1600/Tiina+ja+T-rex+sy%25C3%25B6v%25C3%25A4t+salmiakkia+tyrannosaurus+rex+liitukausi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgURI5ZgSjJ4zgX4uKb3hRDEBV2KrxqT1O1V760_Le90COby32atpEMhlYKcT6zr-4iY1KDwPqj2b2-nkNOd8NEjdDH48bcJOJIINJILeUrkSZy_dRLN6PoAdyltWIX5SttD6PXRSOmfPRn/s1600/Tiina+ja+T-rex+sy%25C3%25B6v%25C3%25A4t+salmiakkia+tyrannosaurus+rex+liitukausi.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hei vaan pitkästä aikaa! Blogitauko on venähtänyt. Päivissä ei tunnu löytyvän aikaa tekstien naputtelulle, eikä kirjoittamattomuuden jälkeen oikein tiedä mistä aloittaisi. Mielessä on pyörinyt paljon aiheita, yksi niistä se miltä tuntuu olla nelikymppisenä pienen lapsen äiti. Mutta ei se kuulkaa tunnu suuresti sen kummemmalta kuin olla äiti minkään muunkaan ikäisenä, eikä tällä kotikylällä (tai kaikeksi yllätykseksi omassa kaveripiirissäkään) ole edes mikään juttu jos nelikymppisenä vielä tulee äidiksi. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Niin että sen sijaan julkaisen tekstin jonka kirjoitin viime syksynä synttärieni aikaan. Ehkäpä se valaisee nelikymppistä minääni paremmin kuin joku äitiysanalyysi. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
*****</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<blockquote class="tr_bq">
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-size: small;">Eräänä
aamuna Tyrannosaurus rex lähti kävelylle. Se kulki
päämäärättömästi saniaisten ja käpypalmujen seassa eikä
miettinyt mitään erityistä, koska oli väsynyt nukuttuaan
kehnosti. Tyrannosaurus rex piti siitä miten kosteat lehdet
viilensivät sen jalkoja. Sen kulkiessa eteenpän pienet otukset
kaikkosivat koloihinsa, mutta se ei niistä piitannut.
Tyrannosaurus rex kaipasi isompaa hiukopalaa. Se nosti raskaasti kuonoaan ja haistaessaan lihaisan tuoksun se tunsi
tyytyväisyyden lämpimän aallon leviävän sisällään.
Tyrannosaurus rex kääntyi vasemmalle ja kompastui. Se yritti
ojentaa käsiään eteensä, mutta ne olivat aivan liian pienet ja
hyödyttömät kaatumistilanteisiin, ja niinpä se lyhyen
tasapainoiluyrityksen jälkeen kaatui raskaasti maahan ja kuoli
iskettyään kallonsa halki kiveen.</span></span></div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-size: small;">Noin
kuusikymmentäseitsemänmiljardia vuotta myöhemmin, vuonna 1976,
minä synnyin. Kuten T-rexillä, minullakin oli suurehko pää, mutta
opin tasapainoilemaan sen kanssa melko hyvin. Aloitin harjoittelun
vaakatasosta siirtyen hiljalleen konttausasentoon ja siitä lopulta
kahden jalan varaan. Hyödyin suuresti siitä, että toisin kuin
T-rexillä käteni olivat riittävän pitkät olemaan hyödyksi
kaatumistilanteissa, joita sattui runsaasti.</span></span></div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-size: small;">Kaatuilin
normaalissa määrin koko varhaisen kasvuikäni tapausten kuitenkin
käydessä koko ajan harvemmiksi. Tilastolliset piikit voi havaita
ajankohtina, jolloin pienestä vihreästä pyörästäni poistettiin
apurattaat sekä joitakin vuosia myöhemmin kun päätin poistaa
molemmat käteni kultaisen Tunturini ohjaustangolta ollakseni cool.
Ehdin olla sitä muutaman sekunnin ennen kuin kaaduin hiekkatiellä
kesäauringon lämmössä muhineen lehmänläjän päälle, mikä
olisi ollut äärimmäisen noloa, ellei vastaavia tapauksia olisi
sattunut kaveripiirissäni kaikille muillekin. Semmoista oli elo
maalla siihen aikaan kun lehmät vielä tekivät aamu- ja iltakävelyt
laitumille. Vaatteiden vaihdon jälkeen harjoitukset jatkuivat, ja
muutamien uusien polvinaarmujen jälkeen opin ajamaan pyörää ilman
käsiä.</span></span></div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-size: small;">Kaatuillessani
en koskaan iskenyt päätäni kiveen kuten T-Rex, joten en kuollut.
Sen sijaan polveni olivat kesäkausina pysyvästi ruvella, mikä ei
haitannut minua lainkaan. Itse asiassa nautin rupien irrottamisesta
suuresti. Tämä ajanviete tietenkin hidasti merkittävästi polvien alueen ihoa parantumista
elimistön joutuessa aloittamaan yhä uudelleen alusta suojakuoren
muodostamisen haavan päälle. </span></span>
</div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-size: small;">Eräänä
keskikesän päivänä ollessani noin yksitoistavuotias huomasin
pyöräillessäni, että polveni eivät olleetkaan ruvella. Niiden
iho oli hiekkapölystä ja lehtivihreästä onnellisesti likainen,
mutta täysin ehjä. Ajoin välittömästi kiveen ja kaaduin.
Molempiin polviin tuli haavat, mutta kalloni säästyi jälleen.</span></span></div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-size: small;">Nykyisin
kaadun kovin harvoin, mutta salaperäisesti vasempaan polveeni on
muodostunut kuivahko rupialue. Luulen, että se liittyy jonkinlaiseen
ikävaiheeseen, sillä tunnen nyt neljänkympin iässä voimakasta
tarvetta tehdä ja ajatella kepeitä ja lapsekkaita asioita. Ehkä
polveni iho reagoi sisäisen lapseni voimistumiseen ja muodostaa
solumuistin mukaisesti lapsuuteen liittyvän ruven.</span></span></div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-size: small;">Mielenkiinnolla
odotan mitä seuraavaksi tapahtuu. Asia nimeltä aikuisuus tuntuu
kovin erilaiselta kuin oletin sen tuntuvan, vaikka tajuan kyllä,
että se on jo pitkään ollut tässä. Jotkut asiat toki ovat juuri
sitä mitä rupipolvinen pikku-Tiina ajattelikin, kuten se, että
voin ihan melkein koska vaan ostaa ison pussin karkkia ja syödä sen
kokonaan itse. (Kunhan salaan sen lapsilta).</span></span>
</div>
<br />
<div align="JUSTIFY" style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-size: small;">Tyrannosaurus
rexkin olisi pienillä dinosaurusaivoillaan ymmärtänyt asian
hienouden, vaikka sen lyhyillä käsillä ei olisi irtokarkkipussista
kyennyt nauttimaan. Kyllä jos olisin evoluutio, niin olisin antanut
T-rexille pidemmät kädet.</span></span></div>
</blockquote>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-15612877631039963082016-12-05T15:47:00.002+02:002016-12-05T15:47:28.735+02:00 ♥<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTgIQttOXrGbUzrTR-Hu5Zj3Br-4N-wQYDgFrcK7Wb1Uuj-KlFQ54hg4RuIStZs9ctmhbwtt3szTNnAHcJJpPqu_nYJ6JpQfp8ztEK2dHuFGtkEHXHruu897bIeVSdDfkCoWVQnzIxcbWP/s1600/vanha+joulukoriste+s%25C3%25A4hk%25C3%25B6t+diy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTgIQttOXrGbUzrTR-Hu5Zj3Br-4N-wQYDgFrcK7Wb1Uuj-KlFQ54hg4RuIStZs9ctmhbwtt3szTNnAHcJJpPqu_nYJ6JpQfp8ztEK2dHuFGtkEHXHruu897bIeVSdDfkCoWVQnzIxcbWP/s1600/vanha+joulukoriste+s%25C3%25A4hk%25C3%25B6t+diy.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<i> mummun ja papan joulukirkossa lienee tarvetta sähkömiehelle?</i></div>
<br />
Ihanaa, joulukuu on täällä! <br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Alkusyksyllä olin ihan vuorenvarma, että tänä vuonna sen toteutan: tiiviin postaussarjan, jossa jaan kaikki parhaat lahjaideat (mulla on ihan parhaita ideoita joskus!), ja joulukuussa lanseeraan joulukalenterin! Kyllä! Tein mielessäni luetteloita niistä kivoista lahjaideoista ja joulukalenterin luukkujen aiheet kirjoitin ylös jo syyskuussa. Mieletön omistautuminen ja tekemisen meininki!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Piirsin ekan luukunkin valmiiksi ihan siltä istumalta, ja myhäilin omalle tehokkuudelle ja ajoissa olemiselle ja... niin. No, siihenhän sekin homma sitten jäi. On menty ihan vallan jonkun muun ehdoilla kuin äidin joulukalenteri- ja blogisuunnitelmien mukaan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Päivät ne vaan tiptappeilee eteenpäin ilman, että ehdin blogiin tai oikein mihinkään muuallekin ja iltaisin mietin, että mitäs minä tänään teinkään. Tosin juuri tänä nimenomaisena päivänä voin sen kyllä kertoa jo tässä vaiheessa päivää: olen tuijotellut aamusta asti vessanpönttöön, koska sepä lakkasi vetämästä. Soitin vesilaitokselle, laitoin lapset evakkoon mummulaan, kävin kirjastossa pissalla ja palauttamassa kirjat ja tulin takaisin tuijottelemaan vessanpönttöön. Ei ihan sitä mitä suunnittelin!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kompensoin tilannetta soittamalla joululevyä tosi lujaa ja käärimällä pari pakettia. Eikä sitäpaitsi pidä täysin väheksyä tätä viemäritilannetta, koska muistin ihan oikein, että jossain päin maailmaa (Kataloniassa), on jouluperinne nimeltä <a href="https://www.uusisuomi.fi/viihde/42887-kakka-on-nakyvassa-roolissa-espanjalaisessa-jouluperinteessa-%E2%80%93-katso-kuvat" target="_blank"><i>joulukakka</i></a>. Että jos oikein piparinmakuisten linssien läpi katselee, niin tässähän on omalla tavalla vain toteutettu kansainvälistä jouluperinnettä! Feliz navidad vaan sitten kaikille.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Paitsi että normivauva-arjen kanssa on täydet päivät, olen ottanut työn alle yhden joulukirkon entisöinnin. Se on kartonkia, siinä on soittorasia joka plimputtaa vähän naksutellen että <i>jouluyö juhlayö</i>, sen silkkipaperi-ikkunat on joskus olleet punaiset, eivätkä sisätiloihin joskus erittäin vakuuttavasti asennetut sähkövalot taida saada palotarkastajan hyväksyntää. Toisaalta se on kovasti sympaattinen juuri noin, enkä ole ihan varma raaskinko tehdä sille yhtään mitään.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Että siis. On tässä monenlaista menoa, joten tänne blogiin en luultavasti monta kertaa ennen joulua ehdi. Mutta instassa pyörii kuin pyöriikin Kuplan joulukalenteri (ei se, jota alunperin suunnittelin, vaan semmoinen johon voin vedota niin että saan itselleni joka päivä aikaa piirtelyyn), ja Sirkus Rinkelin sivulla on toinen. Onhan näissä jo tekemistä!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Nyt lähden kuulkaa vetämään vessan ihan siitä ilosta, että se sen taas tekee, ja sitten köröttelen hakemaan sen jälkikasvun kotiin. Tarkistuskaivon päälle on kolattu läjä lunta ettei se jäätyisi ensi yöksi povatussa pakkasessa, toivon että se riittää. Pysyn hyvin tyytyväisenä jos minun ei tarvitse sinne enää ikinä kurkistaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hauskaa tip tappia, vetäviä viemäreitä ja helposti kihartuvia lahjanaruja ihan kaikille!</div>
<br />Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-14820954503820164822016-11-24T13:07:00.000+02:002016-11-24T13:07:17.412+02:00Suklaata en kadu.<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLXzuOlwMGVShunyX7Sj_ZqiK4FgeQ66B-Q_q37mmoyHoVzx-oH4-1_8UT5JE0gUvjJmrQP1P6BhdorRZztnO54QO1gC3JIQsPm5JZghc15eJ37gCn-JMnpMd0L-Izjl1C8DiqYcAZdLIX/s1600/tirpat+lintulaudalla2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgLXzuOlwMGVShunyX7Sj_ZqiK4FgeQ66B-Q_q37mmoyHoVzx-oH4-1_8UT5JE0gUvjJmrQP1P6BhdorRZztnO54QO1gC3JIQsPm5JZghc15eJ37gCn-JMnpMd0L-Izjl1C8DiqYcAZdLIX/s1600/tirpat+lintulaudalla2.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: center;">
<i>Päivän positiivisin: lumipyry!</i></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Viime viikot ei ole olleet kovin kevyitä kulkea. Olen väsynyt äiti. Väinön suuhun on tupsahdellut isoja hassuja hampaita, jalkoihin iskenyt ikivipinä ja asiaa pojalla tuntuu olevan ihan koko ajan. Kaikki tämä on tietysti ihanaa! Ihan hirveän ihanaa! Harmi vaan, että kaikki tämä on tullut myös öihin ja katkoo meidän unia ihan jatkuvasti. Väinö ei tästä väsy, se jaksaa kyllä vipeltää ja höpöttää ja olla ihana, mutta äidillä on ollut vähän vaikeampaa, etenkin tuon viimeisen kohdan kanssa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Väsymyksessä pahinta on se, kuinka se nakertaa pikkuhiljaa suojakuoren ympäriltä pois ja hajottaa suodatusjärjestelmän, joka normaalisti auttaa ottamaan etäisyyttä sellaisiin asioihin joille ei mitään voi. Se on monimutkainen järjestelmä, jonka tarpeellisuuden huomaa vasta kun se on mennyttä. Sitä ei jaksa ylläpitää pätkissä torkutuilla unilla ja olemattomalla omalla ajalla. Niinpä kaikki, ihan <i>kaikki</i> negatiivinen pääsee iholle pistelemään. Uutisten lukeminen on ihan hirveää, usein joku otsikko saa itkun partaalle tai sen yli. Jos erehtyy lukemaan kommentin ihan mitä asiaa tahansa käsittelevään artikkelin "keskustelupalstasta", menettää taas hivenen uskoa ihmiskuntaan. Toivottavasti tulevaisuuden arkeologit saavat tutkittavakseen muutakin materiaalia kuin Facebook-päivityksiä ja Ilta-Sanomien keskustelupalstan antia. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Onneksi jokaiseen päivään mahtuu aina paljon kivoja asioitakin, sellaisia jotka sitten toivottavasti muistaa paremmin kuin tämän tylsän väsyn. Ja onneksi ihan kamalan inhottavan nahkeita ja latistavia päiviä ei ole ihan niin paljon kuin tavallisen sumuisia. Maanantaina nukahdin idyllisesti tähän nojatuoliin Väinön kanssa, se oli mukavaa. Herättiin siihen kun hellalla porkkanat ja perunat kärysi iloisesti sihisten paksun mustan laavan päällä. Se haju ei meinannut lähteä sitten millään. Kattilan sain raavittua puhtaaksi iltaan mennessä niin että kerkesin vielä kaurapuurotkin keittämään pohjaan saman päivän aikana. Hyvä minä! Eilen Väinölle nousi kuume ja tänään kun yritin päästä autosta ulos, kahva katkesi ja jäi käteen.<br />
<br />
Autossa on aika hankala ominaisuus se, jos kuskin ovesta ei pääse ulos - tai parhaassa tapauksessa sisäänkään. Kyläläiset voikin alkaa ABC:n ikkunasta käsin tekemään veikkauksia, että pääseekö rouva kauppareissulla autoon omasta ovesta vai pitääkö kömpiä takapenkin kautta! Jännitystä elämään.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Katselin tässä juuri kaikessa rauhassa viimeisen pätkän (vauva-arki pätkii leffatkin, rankkaa) Edith Piaf -leffasta La vie en Rose. Edithillä vasta rankkaa oli. Leffakin tuli iholle, mutta ei se mitään, sillä oli lupa. Dramaattisesti rakennettu loppu pisti ihailemaan luopumisen asennetta. Elokuvan Edith teki kuolemaa ja lauloi että mitään en kadu ja minä mietin, että noin minäkin haluan sitten mennä. Ajatellen, että se oli siinä, kivaa oli paitsi silloin kun ei ollut, mutta minäpä tästä nyt siirryn eteenpäin. Juuri tällä hetkellä sellainen olotila kuulostaa ihanalta! Siis ei kuoleminen, jestas, älkääpä huolestuko siellä, vaan se, ettei mikään kaduttaisi tai aiheuttaisi mielipahaa. Olis vaan. Tyytyväinen. Ja jatkaisi eteenpäin.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sitten muistin, että tuolla laatikossa on pieni purkki vihreää kalkkimaalia, ja ajattelin että voisin tässä iltani iloksi maalata yhdet kehykset. Koska tulipahan nyt vaan mieleen, eikä näillä unenpuutosaivoilla kauhean kauaa kykene syviä miettimään ennen kuin harhautuu ajattelemaan jotain ihan muuta. On sinne kuolinvuoteellekin vielä matkaa, että vois nyt pyrkiä siihen <i>mitään en kadu </i>-olotilaan vaikka sitä kautta, että ei tätä <strike>torstai</strike> eikun <i>keskiviikko</i>iltaa nyt ihan kokonaan käyttäisi miettien sitä, miten paljon idiootteja maailmaan mahtuu. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ja pidemmällä tähtäimellä voi olla viisaampaa jättää ne kommentit sieltä artikkelien lopusta lukematta, koska siinä on teko, jota kyllä takuuvarmasti saa katua ihan joka kerta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kyllä tämä tästä. Tiedän, että tämäkin vaihe menee ohi. Tottakai tiedän. Sen tietäminen jopa melkein helpottaa. Väinö saa suunsa täyteen hampaita, oppii sanomaan mihin sattuu tai mikä vaivaa, ja yöt rauhoittuvat (toivottavasti!) jossain vaiheessa. Olis tietysti ihan kiva, jos se tapahtuisi vaikka nyt heti! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tänään en kadu:</div>
<div style="text-align: justify;">
sitä että ostin suklaata</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-60787946968799989132016-11-17T14:15:00.003+02:002016-11-17T14:15:49.775+02:00Kärryillä?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivSvOW0tkZKzxOXkUGDgtpO6FTW8FkMiJcVgQuNtBhxvNKDv-MF294k9vPukxHhA-TXOECuCVMqJCPUelkvkpnsLAXValvaTeFnY2KU7Uqv6QinynIby4VsObmjcVtNNTr9H4nocDTucJD/s1600/ilme+vauva+9kk.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivSvOW0tkZKzxOXkUGDgtpO6FTW8FkMiJcVgQuNtBhxvNKDv-MF294k9vPukxHhA-TXOECuCVMqJCPUelkvkpnsLAXValvaTeFnY2KU7Uqv6QinynIby4VsObmjcVtNNTr9H4nocDTucJD/s1600/ilme+vauva+9kk.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Lapsenionkuvauksellinen.com </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Väinö täällä moi! Joo, no, tässä on ollut vähän kiireitä enkä ole kerinnyt kertomaan kaikkia juttuja. Kattokaas, kun oon opetellut tässä kaikenlaista ja sitten opetellut lisää, ja huomannut että osaan semmoistakin mitä en oo edes hoksannut harjoitella! Kattokaas esimerkiksi, kun tällä lailla minä tulen alas täältä sohvalta. Jotenki mää vaan hokasin, että jalat menee ensin ja sitte minä niinku meen siitä perästä! </div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirruatxPqOVXyWso6s9Szp4ZdulWdrFsuk0tDKbOkEv4kUT4G1ujQ0OvVBpQauoCV_7dGaq6poV7zgSbgsJQMgtdX9v8TwMU_vfzTPzsZTeBvpGR7KvzPi0gnnTmMfv0s9TiMDhalDlmpc/s1600/vauva+9kk+alastulo+kiipeily.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirruatxPqOVXyWso6s9Szp4ZdulWdrFsuk0tDKbOkEv4kUT4G1ujQ0OvVBpQauoCV_7dGaq6poV7zgSbgsJQMgtdX9v8TwMU_vfzTPzsZTeBvpGR7KvzPi0gnnTmMfv0s9TiMDhalDlmpc/s1600/vauva+9kk+alastulo+kiipeily.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
... Tosin, jos sohva on vähän korkeempi niinku tämä meidän keittiön sohva on, niin sitten saattaa lopussa vähän horjahtaa ja lyödä nenän tuohon puiseen reunaan aika ikävästi, minkä hoksasin vähän liian myöhään. Semmonen kyllä sattuu, mutta ei se mitään, äiti ehti kuitenkin saada kivan kuvan tällei näin! Ei se kattokaas millään ihan joka tilanteeseen enää ehdi, kummullon yleensä kovasti vauhti päällä!</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbSXgjCQQseXRj1eFrS4CzOhXpXZ7kOwsuljq6rmhwRY9jiFoFvo9gP0REYa36-D44PGFVR00gPrbUT1hrGZB3SYKbPC74yApFOg4j-w4SiLN1W7d7JkGrk8KmzR6nHBQOmuSCtNT3Mxs2/s1600/k%25C3%25A4velee+9kk+vauva.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhbSXgjCQQseXRj1eFrS4CzOhXpXZ7kOwsuljq6rmhwRY9jiFoFvo9gP0REYa36-D44PGFVR00gPrbUT1hrGZB3SYKbPC74yApFOg4j-w4SiLN1W7d7JkGrk8KmzR6nHBQOmuSCtNT3Mxs2/s1600/k%25C3%25A4velee+9kk+vauva.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Se oli tuossa toissa lauantaina kun mää hoksasin, että näitä jalkoja voi liikutella. Vai oliko se jo sitä edellisenä? Minä en nyt ole ihan varma, eikä äitiltä kannata kysyä kun se on vähän pihalla tällä hetkellä. Nomutta tämä jalkajuttu siis, tein sillä lailla, että toista jalkaa aina liikutin eteenpäin ja pyllähdin siitä johonkin suuntaan. Se oli jännää, mutta otin aika varovasti kun ei se pyllähtely kovin hauskaa ole. Parin päivän päästä minua alkoi vähän tylsistyttää ja mietin että kyllä nyt jo riittää tämmönen homma. Tuumasin, että tässähän voisi ruveta kävelemään ja niinhän minä sitten tein! Siskot ja veli oli ihan että<i> </i>nysse äiti kävelee! Ja äiti sanoi siihen keittiöstä että joojoo, mutta sitten kun se ehti tulla olkkariin niin se oli kans ihan että herrajjestas, sehän kävelee! Minä olin vaan että jeee! Ja kävelin. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Isi oli iltavuorossa eikä nähnyt, mutta äiti laittoi sille videon ja soitti vielä perään, että Väinö täällä kävelee, niin isi tuli tosi nopsaan kotiin eikä edes käynyt pyörittämässä pokestoppeja kotimatkalla!</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU0TXcRc_KWcdt5SvTudVcIZ0YQEn5PqrCkTbs_xAQ0SoiDebu418tCzTcv-yG-QaFzvI_Z_gVx7xtp24qMq8u6twzMXEz0O71-bVicu0CRYDQG32a2fvu4-xe_RR9q19AuebAFMMf-Fig/s1600/isosiskon+kanssa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgU0TXcRc_KWcdt5SvTudVcIZ0YQEn5PqrCkTbs_xAQ0SoiDebu418tCzTcv-yG-QaFzvI_Z_gVx7xtp24qMq8u6twzMXEz0O71-bVicu0CRYDQG32a2fvu4-xe_RR9q19AuebAFMMf-Fig/s1600/isosiskon+kanssa.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Minä tykkään minun siskoista ja veljestä. Kun ne tulee koulusta, olen tosi iloinen. Niiden kanssa on kiva leikkiä ja myhkytä ja juoksennella ympäriinsä. Ne haluaa laittaa aina nuo palaset sillä tavalla radaksi, mutta minusta on mukavampi kun ne on irrallaan, sillä tavalla ne lentää pidemmälle. Muutenkin minusta on hirmu kiva silloin kun muukin väki on kotona, mutta siitä en tykkää jos väkeä on ihan liikaa. Siksi me ei ihan joka viikko käydä tuolla kerhossakaan kun siellä on joskus kamalasti hulinaa ja minua alkaa vaan väsyttämään ja harmittamaan kun en oikein osaa keskittyä leikkimään siinä vilskeessä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDajhFV3WXihuQi1nJKhXlae8irf0iQrOTYqgxVUB7HMR3wsueDTgaNhE5EC0ogwTidhq0514AehjL3ZwGYcDYJTfjArL_jKJkqbvHFvpFQ-tF52EenT8HrF0pYBan6xqF6977mK4npQYs/s1600/kiikkuu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDajhFV3WXihuQi1nJKhXlae8irf0iQrOTYqgxVUB7HMR3wsueDTgaNhE5EC0ogwTidhq0514AehjL3ZwGYcDYJTfjArL_jKJkqbvHFvpFQ-tF52EenT8HrF0pYBan6xqF6977mK4npQYs/s1600/kiikkuu.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Minulla on tämmöinen pieni kiikkutuoli, tässä on tosi kiva istuskella vaikka jalat välillä jää jumiin vääriin paikkoihin. Osaan jo ihan itse sitä aika lujaa kiikuttaakin! Osaan minä myös vilkuttaa ja taputtaa, järsiä johtoja ja tanssia, soittaa nokkahuilua ja sanoa äiti ja tutti. Kerran isi huusi että missä sinä oot niin minä sille vastasin tuolta eteisestä, että tääwä! Tykkään katsella ikkunasta autoja tiellä ja tinttejä lintulaudalla, mutta kissaa en vieläkään osaa silittää nätisti. Minä haluaisin sen kanssakin painia samalla lailla kuin Emman kanssa, mutta se ei siitä tykkää. Emma on kyllä hirmu kiva kaveri, tuommoinen kiltti ja karvainen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ihan kohta minä täytän kymmenen kuukautta ja sitten minä varmaan opin taas lisää kaikkea hienoa. Minä en malta odottaa, eikä kyllä äitikään vaikka sen onkin vähän vaikea pysyä kärryillä!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiul_kz37ZZorCC_fOX8r4QgVB8g7cfmZuwFNI1dKS7SQNfwAxqXOU71DZxzydoLIxZ5SDZ_nC8dSqfL_2LU_lax7CB_o_Jgaai8sFXYVg_Ola373fFFfUIHEqg72-4uJDO8VVIQ_vXymnO/s1600/pose.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiul_kz37ZZorCC_fOX8r4QgVB8g7cfmZuwFNI1dKS7SQNfwAxqXOU71DZxzydoLIxZ5SDZ_nC8dSqfL_2LU_lax7CB_o_Jgaai8sFXYVg_Ola373fFFfUIHEqg72-4uJDO8VVIQ_vXymnO/s1600/pose.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
♥</div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com13tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-86784475092445363692016-11-10T12:46:00.000+02:002016-11-10T12:46:39.351+02:00Rocketship Underpants<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI8r9iLoNg0zU6O8CB0l-ePATyt9YXBmmNdpZwrcbFMyiQHsr5kOjWk6AjLdTeTreeajME3LD94SZ-Vc74wSvowOhlUMk_3fMuP1A-8ENlxXMTAc0BRN4dUnHUWkscQE-xTYuzgxyclXvL/s1600/rocketship+underpants.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhI8r9iLoNg0zU6O8CB0l-ePATyt9YXBmmNdpZwrcbFMyiQHsr5kOjWk6AjLdTeTreeajME3LD94SZ-Vc74wSvowOhlUMk_3fMuP1A-8ENlxXMTAc0BRN4dUnHUWkscQE-xTYuzgxyclXvL/s640/rocketship+underpants.jpg" width="640" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Voi pojat.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kyllä en osaa kirjoittaa blogiin mitään ennen kuin totean näppäimistön välityksellä ääneen, että eihän tässä maailmassa oo mitään järkee. Tai siis on tietenkin, mutta mihin se katosi?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Myöskin, mistä saa rakettikalsareita, tahdon sellaiset. Joulupukki hoi?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Myöskin #2, Perustin juuri bändin nimeltä <span style="font-size: large;">Rocketship Underpants!</span> Maailman paras bändinimi! Kuka lähtee messiin?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lassi ja Leevi forever ♥</div>
<br />Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-9239132454344941972016-11-03T13:06:00.000+02:002016-11-03T13:06:58.551+02:00Terapiamuori<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNdbfYYmaXXzmtd_Il1l48J0a595szrODu2q__kq64Fn1k3vapYEglnsxPceR-9GArUtUR6FIXzY0xw0QqOX913hv9IsAysRP3fnNkTe-qzW0r_KAlFKYuynd8xez1IjDngY2pmWplFysA/s1600/muorin+tukka+seiskaveikka+kampaus+joulu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNdbfYYmaXXzmtd_Il1l48J0a595szrODu2q__kq64Fn1k3vapYEglnsxPceR-9GArUtUR6FIXzY0xw0QqOX913hv9IsAysRP3fnNkTe-qzW0r_KAlFKYuynd8xez1IjDngY2pmWplFysA/s1600/muorin+tukka+seiskaveikka+kampaus+joulu.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRyI3tHHEju4RTGm4P1BhQ-_aeTugEszfxYu1KUAvwRjTecAGJTy-tCErWe3sD77Takz5hsjgEmh7i8DMf5LgWBi6jKPHMgOBefpTL-3tT3ajnlPYwebYKaOdMEUAb6R4EqEyfxXqs7v6M/s1600/muorin+tatuoinnit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRyI3tHHEju4RTGm4P1BhQ-_aeTugEszfxYu1KUAvwRjTecAGJTy-tCErWe3sD77Takz5hsjgEmh7i8DMf5LgWBi6jKPHMgOBefpTL-3tT3ajnlPYwebYKaOdMEUAb6R4EqEyfxXqs7v6M/s1600/muorin+tatuoinnit.jpg" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRat6jNBt08JZVT-fQS958uDzd9L5GwY12ODPtFoGTsLZLD9ckWaMiwk7Yo564HfA1Ac-tstzcGU1HiPqVqLz8_IucshJcfzS5gSfD0QLf-rPk6vEJggfNUDveKR4JHCG8u8ITjHexwrnL/s1600/happy+place+askartelup%25C3%25B6yt%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhRat6jNBt08JZVT-fQS958uDzd9L5GwY12ODPtFoGTsLZLD9ckWaMiwk7Yo564HfA1Ac-tstzcGU1HiPqVqLz8_IucshJcfzS5gSfD0QLf-rPk6vEJggfNUDveKR4JHCG8u8ITjHexwrnL/s1600/happy+place+askartelup%25C3%25B6yt%25C3%25A4.jpg" /></a></div>
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Reilun pari viikoa jatkuneen ihan kamalan ankeilun, ärsytyksen, mielipahan ja yleisen alakulon jälkeen alkoi tuntua, että pinna katkeaa lopullisesti. Teki mieli sanoa, että suokaa anteeksi, äiti nyt ottaa ja menee palasiksi tähän leegokasan keskelle, kerätkää mut laatikkoon ja laittakaa hyllylle odottamaan parempia aikoja. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mutta sitten tartuinkin puhelimeen. Sanoin omalle äidille, että nyt tarttis vähän omaa aikaa ja Voisko Väinö tulla hoitoon muutamaksi tunniksi että saan olla ihan vaan rauhassa. Ja sillä tavalla sitä sitten onneksi järjestyi, omaa aikaa. Omaa aikaa! Parasta lääkettä mitä on olemassa siihen ettei saa tarpeeksi unta, koska lapsi tekee kaikkia maailman hampaita yhtäaikaa ja itse murehtii silmäpussit pullottaen Aleppon lapsia ja ihan kaikkia maailman ongelmia eikä kestä yhtään sitä että kaikkien mielestä niistä ei saisi murehtia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ajelin kotiin, nostin ompelukoneen pöydälle ja klikkasin Spotifysta joululistan soimaan. Seuraavat neljä tuntia ompelin menemään ja se oli sekä ihanaa että tehokasta. Ihan tunsin miten väsymyksen kasvattama ahdistus alkoi sulaa sitä mukaa kun muorille muotoutui kroppa, jalat, kädet ja pää. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ajatukset siirtyi murehtimisista pikkuhiljaa ihan muihin juttuihin. Muori alkoi rupatella omia asioitaan. Hänellä on ollut tapahtumarikas elämä, mistä muistona on ainakin yksi käsivarrellinen tatskoja. Punainen sydän on muistona kuumasta romanssista, jonka muori koki eräällä ranchilla Texasissa joskus viiskytluvulla, purjelaiva on muistona merillä vietetyistä vuosista ja käsivarren sisäpuolelta löytyy mm. jouluinen kuva merkkinä siitä mihin matka lopulta vei. (Korvatunturille, sinne se vei!) Muorilla on myös trendikkäitä tekstitatskoja, yhdessä lukee<i> born to craft </i>ja toisessa <i>knit fast, die warm. </i>Ymmärretään hyvin toisiamme, koska jaamme viehtymyksen sekä parrakkaisiin miehiin että käsitöihin.<i> </i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>(Joku Norman Bates saattaisi myös ymmärtää tällaista täytetyn muorin kanssa kommunikointia, mutta on se nyt silti vähän eri asia, onhan? aahhhahahaa olen niin hauska.)</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tällä lailla minä toimin. Kun pää käy kierroksilla tai väsy kasvaa liian syväksi kesyttää, laitan kädet hommiin ja annan mielikuvituksen viedä. Jos olisin ompelun ja askartelun sijaan ottanut päikkärit, olisin herännyt yhtä väsyneenä ja samoissa ahdistavissa ajatuksissa kuin sinä aamuna. Onneksi osaan hoitaa itseni kuntoon, ja onneksi se kävi tällä kertaa suht helposti. Olen jatkanut kässäkuuria joka päivä ja olo sen kun paranee, vaikka peukalon päässä onkin rakkula liimapyssyn jäljilta ja sormet rei'itettynä huovutusneulalla tökkimisen takia.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lehdistä olen lukenut, että joillekin urheilu toimii samalla tavalla. Jännä. Niin me ollaan erilaisia.</div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Kuinkas teillä? Millä tavalla terapoitte itseänne kun ankeuttaa?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />Ja kuinka moni muu kuuntelee jo joululauluja? ♥</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQp2yw9yM8wN3WlO2KffLqvAyBFyCY-UiWnr0_Q3AvUwj3DTKEp7BXlvWGnb78XFWBHSyH-mIqBA3J1AN0wDa5_NKAY2UAvFdKTiGFko9UoUi7BsAbca7t36LCjTGQxOvkTGQmiXIQCPIY/s1600/tonttumuorin+tatuoinnit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQp2yw9yM8wN3WlO2KffLqvAyBFyCY-UiWnr0_Q3AvUwj3DTKEp7BXlvWGnb78XFWBHSyH-mIqBA3J1AN0wDa5_NKAY2UAvFdKTiGFko9UoUi7BsAbca7t36LCjTGQxOvkTGQmiXIQCPIY/s1600/tonttumuorin+tatuoinnit.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-28875028459151250002016-10-19T15:51:00.002+03:002016-10-19T15:51:24.231+03:00Askartelumania<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCWghjF7PCqlSND1eb3i0FCPho073ZOJtx_6qNtMi-q8TzzUALYSWWMuRvp047VyTstnLSfEVEKhPmGUSIOLEyv4vlV62u8XFcR9Dmysm2AgQdBspDTBPrcXGhRgqR_FQ0RoUvqEFqmPB2/s1600/maahinen+cernit+massa+diy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjCWghjF7PCqlSND1eb3i0FCPho073ZOJtx_6qNtMi-q8TzzUALYSWWMuRvp047VyTstnLSfEVEKhPmGUSIOLEyv4vlV62u8XFcR9Dmysm2AgQdBspDTBPrcXGhRgqR_FQ0RoUvqEFqmPB2/s1600/maahinen+cernit+massa+diy.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMF9A85JjHQC-sgbiAKJTBmpi7pxAYryaKbcNIRdNtaxKMdoOXfIk4bIoRCRXQrdZcBFWeBCxDM-Hgy5MNAzI6Xu0TnHtZtOpxAuLep55sOmnH5Wu_wmu4mGoT5BczjZ_xxfPe4XEGFcUn/s1600/tonttu+cernit+massa+diy+joulu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhMF9A85JjHQC-sgbiAKJTBmpi7pxAYryaKbcNIRdNtaxKMdoOXfIk4bIoRCRXQrdZcBFWeBCxDM-Hgy5MNAzI6Xu0TnHtZtOpxAuLep55sOmnH5Wu_wmu4mGoT5BczjZ_xxfPe4XEGFcUn/s1600/tonttu+cernit+massa+diy+joulu.jpg" /></a></div>
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Nyt se on taas päällä. Ihan himmee luomisvimma joka hajaantuu niin että ei millään osaa päättää mitä tekis. <i>(Kaikkea! Haluan tehdä kaikkea!)</i> Voisi maalata lisää, ja piirtää! Tai vois tehdä tontun päitä! Ikinä en oo tehny, mutta nyt voisin! Kävin ostamassa cernit -massaa ja aloin kokeilemaan pään muovaamista. Siitä tuli aika karu <i>(Se näytti ihan <a href="https://www.google.fi/search?q=martin+clunes&client=firefox-b&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjpm-zJ8ebPAhXDE5oKHQsvDnkQ_AUICCgB&biw=1366&bih=628" target="_blank">Martin Clunes</a> -karikatyyriltä! Kattokaa instasta jos ette usko)</i>, mutta päätin että katson homman loppuun ja kokeilen miltä se näyttää tukka päässä. Valvoin puoli kahteentoista kun odottelin minipään paistumista uunissa ja sitten nostin sen yöksi jäähtymään hyllyn päälle.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Olisin halunnut tehdä tukan villahahtuvasta, mutta kaapista löytyi vain villalankaa. Siitäkin sai kyllä kivan muhkean tukan eikä lettipäinen tyyppi näyttänytkään hassummalta. Itse asiassa se on minusta tosi hieno!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
En vaan osannut päättää, että onko se sitten tonttu vai maahinen, passais molempiin rooleihin... Saa äänestää! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Enkä nyt malttais keskittyä kirjoittamiseen juuri tämän pidempään, koska sormet syyhyää. Seuraavaksi haluan tehdä lisää päitä, sitten opettelen tekemään käsiä ja sen jälkeen alan kasata vartaloita! Iik, tulee niin kivaa. Sitä en tiedä mitä mää näillä teen, mutta ehkä se ei ole tärkeää. Kattelen varmaaan ja muistelen, että olipa hauska noitakin tehdä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sen vielä sanon, että kyllä Pinterest on vaan mahtava asia. Samoin instagram. Ilman niitä tuskin olisin onnistunut, mutta kun sieltä katsoo hyvät vinkkikuvat siitä miten tehdään polymeerimasasta pää, niin pääsee vähän jyvälle ja haluaa kokeilla itse. Vesiväreihinkin tartuin kun katselin instassa videoita siitä miten ne taitavat oikein tekee kuvia. Vielä on innostumatta tuo tekstaaminen, instassa löytyy ihania videoita siitä miten ihmiset tekstaa <i>(vai letteröi? vai meneekö se kalligrafian puolelle?) </i>vesiväreillä, tusseilla, lehtikullalla tai pädillä.... </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Niin paljon kaikkea siistiä mitä tehdä!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Voisko voittaa lotossa ja jäädä täyspäiväiseksi askartelijaksi?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vielä pari innostunutta huutomerkkiä tähän!!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-9707838051917008762016-10-16T12:36:00.000+03:002017-12-31T14:56:34.179+02:00Oma aika vs. Vauva-arki<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDJvu3uqJA8pwmWi1LJRJnhe0FkRlVjIEALDRX1JF6Ouri6nxZ1nMTjHgThR_-R1pzGUmV7yHQ32pw42GwNCxvrOHxqCOwcG0AMrpxo1TX7mKxqGutBxlSuH-AhdZzB7zPW_GScuXqFeA/s1600/tytt%25C3%25B6+ja+tonttu+syksyv%25C3%25A4rit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDJvu3uqJA8pwmWi1LJRJnhe0FkRlVjIEALDRX1JF6Ouri6nxZ1nMTjHgThR_-R1pzGUmV7yHQ32pw42GwNCxvrOHxqCOwcG0AMrpxo1TX7mKxqGutBxlSuH-AhdZzB7zPW_GScuXqFeA/s1600/tytt%25C3%25B6+ja+tonttu+syksyv%25C3%25A4rit.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgW4SmxnymfuKt_WAbYMpGLc_oSMWcrgz_ef9mHmw4V2XiJyPcut0W2Wlm82FxRNtWEeuOn84kUYKg7mpUGxJWfOpryvgSsmZho0u2wP21smWDPKzSR7N7FiP1HJeElCSzP-0zXNN-tPTs/s1600/v%25C3%25A4in%25C3%25B6+ajaa+k%25C3%25A4rryll%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgW4SmxnymfuKt_WAbYMpGLc_oSMWcrgz_ef9mHmw4V2XiJyPcut0W2Wlm82FxRNtWEeuOn84kUYKg7mpUGxJWfOpryvgSsmZho0u2wP21smWDPKzSR7N7FiP1HJeElCSzP-0zXNN-tPTs/s1600/v%25C3%25A4in%25C3%25B6+ajaa+k%25C3%25A4rryll%25C3%25A4.jpg" /></a></div>
<i>ite tein</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tiiättekö mikä on kivaa? Maalaaminen! Maalaaminen on kivaa, piirtäminen on kivaa, lukeminen on kivaa ja elokuvien katsominen on kivaa! Syys on kiva, lokakuu on kiva, kohta on joulu, sekin on kivaa! Kivaa voisi olla myös tiskien laitto, pyykkääminen, siivoaminen ja koiran käyttäminen pissalla.<br />
<br />
Kun minulla on oikein kivaa, vaivun tekemiseen syvälle ja unohdan syödä. Maalaan tai piirrän, luen ja remppaan, kuopsuttelen pihaa tai käytän oksasilppuria niin ettei millekään muulle ole tilaa tai tarvetta. Siinä on hyvä, siinä tapahtuu paljon sellaistakin jota itse ei tajua. Kädet tekevät yhtä, pään sisällä ajatus kulkee ja aivopoimujen solmuissa asioita yhdistyy ja loksahtelee vaivihkaa oikeisiin asentoihin. Sellainen oleminen on kaikista kivointa kaiken kivan historiassa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mutta oi ja voi. Semmoiselle ei ole taaperoarjessa aikaa. Voi aika, minne katosit? Haluan aivoni takaisin, haluan ajatella ajatuksen ja siirtää sen paperille tai tiedostokansioon ilman että söpösilmäinen kuolaava pullaposki lähettää taukoamattomia häirintäsignaalejaan! Haluan laittaa tiskit ilman että tarvitsee vahtia ehtiikö vikkelä pikkuinen käsi tarttua johonkin terävään tai tunkea posket täyteen koiranruokaa! Haluan sukeltaa uppeluksiin tekemiseen ja unohtaa kaiken ulkopuolelta tulevan.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Haluan ajaa tämän kropassa kuhisevan valmiustilan alas, istua sohvalle ja hengittää. Olla. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole. Äiti on kuin suuren suuri paperitehdas: sen pysäyttäminen pitää tehdä huolella niin että joka suuntaan pyörivä koneisto ajaa itsensä alas rauhallisesti yksi hammasratas kerrallaan. Ei paperitehdas rentoudu sillä, että se jätetään hetkeksi yksin teekupin kanssa, ehei. Silloin paperitehdas jää rentoutumatta, hammasrattaat jumiutuvat ja kun se nousee sohvalta sillä on tutka ylikierroksilla havaitsemassa avautuvia mahdollisuuksia seuraavan oman hetken varastamiseen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kun se tutka on pällä, ei homma oikein toimi. Äiti ei osaa keskittyä ja se häirintäsignaaleja lähettävä pullaposki vaistoaa tämän oitis. Se vahvistaa signaalejaan ja protestoi isolla äänellä. Tiedättekin ehkä miten rentouttavaa ja mukavaa on, kun yksi haluaisi<i> (tarvitsisi!)</i> välttämättä hetken itselleen, ja toinen tarvitsee siltä yhdeltä kaiken mahdollisen huomion.<br />
<br />
Eilen aamulla risan yön jälkeen olo ei ollut levännyt. Pullaposki pötkötti
ihan hiljaa sylissä<i> (se ei koskaan pötkötä, mokoma ikiliikkuja!)</i> pitkään ja nukahti sitten siihen. Se tuhisi
tasaisesti ja kun se sukelsi syvemmälle uneen sen varvas nytkähti pikkuisen.
Pienen tasainen paino tuntui mukavalta sylissä ja ajattelin että
siinähän voisi olla vaikka koko aamun. Paitsi että sitten tutka
kytkeytyi päälle ja ilmoitti, että tässä sitä nyt olisi tarjolla! Omaa
aikaa! Vein pullaposken sänkyyn jatkamaan unia ja söin aamupalan.
Kävin aamusaunassa. Mietin, että olisko nyt sittenkin pitänyt vaan olla
ja antaa pienen nukkua sylissä? Pysähtyä siihen hetkeen eikä porhaltaa seuraavaan. Vaikka oli karmea nälkä ja hirveän likainen tukka.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Pullaposki täyttää pian yhdeksän kuukautta ja äitiysloma loppuu. Nytkö jo! Nytkö se pitäisi muka viedä hoitoon, juuri kun se alkaa ottaa osaa asioihin, opettelee puhumaan, juttelee takaisin, osaa halata ja pussata, näyttää kiintymystä? Nytkö, kun se tietää kenestä tykkää? Just nyt, kun se osaa vierastaa ja ikävöidä? Nauraa niin onnellisena ja syttyy ihan kuin lamppu kun sitä katsoo silmiin?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ei!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
En halua. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
En vie.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Mutta vapaapäivän voisin pitää. <br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-6395004770831245262016-10-13T11:47:00.002+03:002016-10-13T11:54:12.066+03:00Sirkus Rinkelin kuulumisia<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://www.sirkusrinkeli.fi/" target="_blank"><img alt="www.sirkusrinkeli.fi" border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6SWtI08PpMW9K9N0CCgd_9Ux0I7XF4eaHq0D_pt-Q3emZGfttjdxDbE5w5sgp7v997alRaKgHLZ_yMXZiJ7Zf4Fv9PK9-jUZrvqM-xNOvMM6h-oYg33hvuNPHVGfqka6KSRY-bsdxkZs/s1600/ruutuaikamainoskuva+keltainen+iso.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<a href="http://www.sirkusrinkeli.fi/"><i>www.sirkusrinkeli.fi</i></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Siitä on nyt puolitoista vuotta kun ensimmäinen Sirkus Rinkeli ilmestyi. Se oli jännä paikka! Albumin valmistelu <a href="http://www.annemuhonen.com/" target="_blank">Annen</a> kanssa salassa oli jännää sekin, jännää ja hauskaa, ja samalla tavalla on jatkettu. Rinkeli kakkosen tarina alkoi kehittyä jo ensimmäistä albumia tehdessä, mutta sen kirjoittaminen valmiiksi hieman venyi Väinön ja opiskelun ansiosta. Nyt ollaan kuitenkin päästy taas piirrosvaiheeseen, ja minä saan nauttia siitä kutkuttavasta tunteesta, joka syntyy kun näkee omien ajatusten siirtyvän kuvamuotoon jonkun toisen kynän kautta! Se vasta jännää on, jos mikä!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Uuden rinkeliseikkailun tuoman innostuksen myötä Sirkus Rinkeli on julistanut sarjishaasteen lapsille. Kaikki 0-12 vuotiaat saavat piirtää itsensä sarjakuvasankarina ja lähettää kuvan meille. Kaikki piirrokset esitellään hahmogalleriassa, ja joukosta arvotaan yksi, joka pääsee seikkailemaan ihan oikeaan pieneen sarjakuvaan Sirkus Rinkelin väen kanssa! Kannattaa siis osallistua! Tarkemmat ohjeet ja ajatuksia haasteen takaa löytyy Rinkelin kotisivuilta <a href="http://www.sirkusrinkeli.fi/">www.sirkusrinkeli.fi</a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Samasta osoitteesta löytyy paljon muutakin. Arvostelujen, lehtijuttujen ja taustatietojen lisäksi siellä aloittelee blogi siitä mitä sarjakuvan taustalla tapahtuu. Juttua tulee tekoprosessista yleisiin fiiliksiin <i>(niitähän meillä riittää!)</i>, joten kannattaa lähteä seuraamaan Rinkeli kakkosen matkaa käsikirjoituksesta albumiksi! Toiveitakin saa ja kannattaakin esittää, mikäli joku tietty aihe tai osa-alue sarjiksen teossa kiinnostaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tämä toinen Rinkelitarina jännittää ihan uudella tavalla, ensimmäistä aloitellessa meillä oli ajatuksena piirrellä ja luoda ihan vaan omaksi huviksemme, mutta tämän toisen kanssa odotan innolla, että saisimme tarinan lasten ulottuville! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Klikatkaa siis tutustumaan Sirkus Rinkelin poppooseen, verrytelkää kynäkäsi notkeaksi ja piirrelkää paljon sarjakuvasankareita!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-42894158365769884902016-10-11T12:22:00.000+03:002016-10-11T12:22:25.375+03:0040<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuNsPcqK2MjWpgyA9omVGplo3CdQt8d-4Q0dDnOs6qbvvex-0kZlmY-Gw-0ZSB_vJEQNA0X_NnIljYCpisRXMiDfRHo02shhqsOIw0LbdE1rM4XohSykmN2QO0aqfaZF8LtJj9NCZ1imE/s1600/oma+t%25C3%25A4htikartasto.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuNsPcqK2MjWpgyA9omVGplo3CdQt8d-4Q0dDnOs6qbvvex-0kZlmY-Gw-0ZSB_vJEQNA0X_NnIljYCpisRXMiDfRHo02shhqsOIw0LbdE1rM4XohSykmN2QO0aqfaZF8LtJj9NCZ1imE/s1600/oma+t%25C3%25A4htikartasto.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2EDoOei8rDwHDZ2IO0d58esjZFBoMvWKmenU2m6l60zSTr4u5IN7xn_-dX0ycS-kN46uLFYpYYgPnMlgUrX6FplnBtLo2IfSzh8W2LkFkldvL8zeBaI2dv5teAwyC9POpnYOHvnpx6iM/s1600/oma+t%25C3%25A4htikartasto+universumi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh2EDoOei8rDwHDZ2IO0d58esjZFBoMvWKmenU2m6l60zSTr4u5IN7xn_-dX0ycS-kN46uLFYpYYgPnMlgUrX6FplnBtLo2IfSzh8W2LkFkldvL8zeBaI2dv5teAwyC9POpnYOHvnpx6iM/s1600/oma+t%25C3%25A4htikartasto+universumi.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Minäkin täytin pyöreitä viikonloppuna. Meillä on äidin kanssa tasan kaksikymmentä vuotta ja yksi viikko ikäeroa, tänä vuonna ollaan yhteensä sata vuotta. Juhlavuosi! En järjestänyt ihan yhtä isoja kekkereitä kuin äiti, mutta hauskaa porukkaa oli silti tupa täynnä ja tunnelma korkealla. Siskolta sain lahjaksi yhden kaikkien aikojen lempikirjoistani, Malcolm Birdin vuonna 1984 julkaistun klassikkoteoksen <a href="https://www.goodreads.com/book/show/10175205-suuri-noitatieto">Suuri noitatieto</a>. Ei ollut kirjan hehku kadonnut mihinkään näinä vuosikymmeninä! Mieheltä sain lahjaksi viisi tupakkaa, hänen viimeisensä. Hyvä lahja, joka olisi toki ollut vielä parempi jos ei ne tupakat olisi salaperäisesti hävinneet askista... hmm...</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Työkavereilta sain pupun (!), joka onneksi osoittautui varovaisen laatikon avaamisen jälkeen vesimeloniksi. Huh! Ehdin jo päässäni <strike>hieman</strike> kirota, että kuka tuo naiselle jäniksen kysymättä ensin - olkoonkin, että jänikset on kivoja, ja naisella ollut taipumusta ottaa vastaan jäniksiä vastaan melko spontaanisti. Mut siis vesimeloni oli. Hyvä näin! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sisko esitti yllätysnumerona uudelleensanoittamansa biisin "ilman isoo siskoo", jonka alkuperäinen versio on sekin yhdenlainen klassikko, Toisen maanantain vuoden 1994 superhitti "Mikset tahdo olla mun kaa?" Esitys oli huikea, sisko oli jopa hankkinut sitä varten taustanauhan itse biisinikkareilta! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Siivoilin juhlien jäljet heti yöllä, sillä aamulla oli tiedossa jotain ihan kutkuttavan ihanaa: tyhjä talo! Lapset mummulassa, mies töissä, sohvalla vain minä ja kuppi kuumaa teetä - siis toistan: <i>kuumaa </i>teetä. Katsoin Netflixistä Sixteen Candlesin, joka oli ehkä paras leffa jonka ikinä olen yksin sunnuntaiaamuna kaikessa rauhassa katsonut. Ihana. I H A N A !! Lämmitin talon, lähdin hakemaan lapset kotiin ja lauloin koko matkan autossa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Eilen maalasin oman tähtikartaston, koska näin sellaisen maalaamisesta videon instassa ja halusin kokeilla. Yhdistelin siihen muutaman tavallaan oikean tähdistön, ja sitten muodostin ihan muina muinaisinakreikkalaisina omia kuvioitani. Tuli aika hienoja. Ajattelin nyt ennustaa näistä tulevaisuuteni, koska miksipä ei?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Aloitetaan tuolta oikeasta yläreunasta, siellä näkyy hahmo, joka näyttää riekkuvalta kanalta. Se laulaa pää takakenossa nokka apposen auki, ja sen toinen koipi osoittaa riehakkaasti kohti länttä. Se tahtoo kertoa, että jos laulattaa, pitää laulaa, ja sama koskee tanssia. Elämässä on kovin tylsää jos ei vähän irrottele välillä, ja on suorastaan suositeltavaa olla välillä vähän nolo.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Onnellisen kanan edessä on hahmo, joka on selvästi just liukastunut johonkin ja on parhaillaan yhden jalan varassa mätkähtämässä peffalleen maahan. Tai siis universumin päälle. Minulle huomautettiin, että hahmolta puuttuu pää. No aivan. Katsokaas, jos lähtee ihan päättömänä tekemään mitä tahansa, niin kyllä aika helposti käy siinä hommassa köpelösti ja peffaan tulee mustelma - peffan ollessa metafora siitä osasta ihmisolemusta, joka ottaa kolhun vastaan kun elämä vähän antaa palautetta liiasta koheltamisesta. Mikä ei tarkoita, etteikö välillä olisi ihan kohdallaan koheltaa. Kyllä ne mustelmat aina siitä sitten paranee!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kartaston vasemmassa ylälaidassa on sylitähdistö, joka ojentaa käsivarsiaan kohti pientä äksän muotoista tähdistöä. Äksä suorastaan syöksyy kohti avonaista syliä. Voisko enää selvempää viestiä olla. Että ota syliin ja mene syliin. Läheisyys on tärkeää.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Muutama pieni tähtimuodostelma vasemmassa reunassa tahtoo sanoa, että kaikista tähdistä ei muodostu suuria ja näyttäviä hahmoja tai kertomuksia, mutta ne ovat silti nättejä ja tuikkivat kivasti.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Keskellä karttaa nähdäänkin tietysti horoskooppimerkkini vaaka, joka kertoo että olen syntynyt lokakuussa, vähän typistynyt otava, ja suden tähtikuvio, joka ei edes näy suomessa. Mutta että semmoinenkin on. Vaikkei näy. Asioita on, vaikkei niitä itse näe. (Diippiä!)</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Viimeiset kolme kuviota ennustavat, että voitan ihan pian lotossa! Ihanaa! Lottorivissä on nelonen peilikuvana, kuutonen tai ysi <i>(tai ehkä lippalakki?)</i> ja pieni tee ylösalaisin. Kerron teille sitten kun lähden Aruballe viettämään lottovoittolomaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Voi kyllä olla, että lähetän muun perheen edeltä ja jään itse kotiin juomaan rauhassa kuumaa teetä ja pitämään John Hughes -leffamaratonia. </div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-76081737401195164072016-10-03T10:46:00.000+03:002017-12-31T14:45:29.598+02:0060<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUzWQm6dNOPEWq6JAT-KP_2jCNAkOKeKJQjxYHnWtjNtP6VkdfBzv_ZdmmviXqmrXZwcIzNj2AaRgpIbL7X-nn0Gkt7r1tFE9b6oiqh-DDRU7v3whjIp6d4IiedT44cUBqfVMHbZybBPU/s1600/vilja.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUzWQm6dNOPEWq6JAT-KP_2jCNAkOKeKJQjxYHnWtjNtP6VkdfBzv_ZdmmviXqmrXZwcIzNj2AaRgpIbL7X-nn0Gkt7r1tFE9b6oiqh-DDRU7v3whjIp6d4IiedT44cUBqfVMHbZybBPU/s1600/vilja.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYXFlywgMUJz5clpGXdLTjSBsnxPK1UjglJiK-yt9gZIXZUgYr7oAFEAxQF5bvnhfg2dJSFD05eQNRw8o2DsgCbmGFZHhC3aM3NmFtG3OfPqdsx2Y0pnA9JfV3JunhywSnjtRi9q7rHVw/s1600/kulisseissa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYXFlywgMUJz5clpGXdLTjSBsnxPK1UjglJiK-yt9gZIXZUgYr7oAFEAxQF5bvnhfg2dJSFD05eQNRw8o2DsgCbmGFZHhC3aM3NmFtG3OfPqdsx2Y0pnA9JfV3JunhywSnjtRi9q7rHVw/s1600/kulisseissa.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTpw0I9V-WrRooEjmuRCG8NDEL6Jg1YQV2enI3YdDYfeuH5vqVobAAMe8Xj9sqOPgdqQXR0iM1GNuflgNawxExH4y8mYmg0o4gzlSlJiPPN3mkmBP6VCUJg-yNcKzs-HMh69hWaVyyOG8/s1600/lippuluukku.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTpw0I9V-WrRooEjmuRCG8NDEL6Jg1YQV2enI3YdDYfeuH5vqVobAAMe8Xj9sqOPgdqQXR0iM1GNuflgNawxExH4y8mYmg0o4gzlSlJiPPN3mkmBP6VCUJg-yNcKzs-HMh69hWaVyyOG8/s1600/lippuluukku.jpg" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiaTTnkBVLUdtEBVSUDBahAPa4rRG7tiGndaayZXTMR3h8Dd2q3ypsbR21-2cCwaXUB_5e0vrz3dJGo8Ek6F3RjbOycIMITXc32QWnw9j4V2lRhQk9VtL1yGZORmHSbzAXrjt9gxJ9Xck/s1600/iida+ja+v%25C3%25A4in%25C3%25B6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiaTTnkBVLUdtEBVSUDBahAPa4rRG7tiGndaayZXTMR3h8Dd2q3ypsbR21-2cCwaXUB_5e0vrz3dJGo8Ek6F3RjbOycIMITXc32QWnw9j4V2lRhQk9VtL1yGZORmHSbzAXrjt9gxJ9Xck/s1600/iida+ja+v%25C3%25A4in%25C3%25B6.jpg" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0SgpDTsuxf7o-uG3m_ifppoHGuWFaWa2eUoU1hwx1C-bPGVeCpjn404rW-a1fz9h9Fx7-jjtCxAQt7U3T3JusWks0xAJjYyMVk0yZPXvw5VnduQLBEx0zFKup8UU7fX1SmzBwcwc67Iw/s1600/kulissit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0SgpDTsuxf7o-uG3m_ifppoHGuWFaWa2eUoU1hwx1C-bPGVeCpjn404rW-a1fz9h9Fx7-jjtCxAQt7U3T3JusWks0xAJjYyMVk0yZPXvw5VnduQLBEx0zFKup8UU7fX1SmzBwcwc67Iw/s1600/kulissit.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipQLpBaoN7oliXiEkXKTej2hOLvVoV6QcTUPpyjEAzeyQy3oPk4ewPe3y4Fn43xqmDUtGYEwL3RQMQKzP1PFJjc4lZOCU0w6ULgBATMKV1F-B-w78mDx3qG3z1AYx0Z-zYYWqASUHw3fQ/s1600/ky%25C3%25B6sti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipQLpBaoN7oliXiEkXKTej2hOLvVoV6QcTUPpyjEAzeyQy3oPk4ewPe3y4Fn43xqmDUtGYEwL3RQMQKzP1PFJjc4lZOCU0w6ULgBATMKV1F-B-w78mDx3qG3z1AYx0Z-zYYWqASUHw3fQ/s1600/ky%25C3%25B6sti.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUeID5L3VpgEqoBtXyEG-dkue9CJn9JPhT2KD7R9j8_9W66REYhjb-Toh-YrXAoG-vttcL430Wd95sMKe3MXga0KtY_zYb-ILY7yQRRlIDDdptsZ_mzP6OCHuxfE5YMgSxShWt5mBezws/s1600/lavalta.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUeID5L3VpgEqoBtXyEG-dkue9CJn9JPhT2KD7R9j8_9W66REYhjb-Toh-YrXAoG-vttcL430Wd95sMKe3MXga0KtY_zYb-ILY7yQRRlIDDdptsZ_mzP6OCHuxfE5YMgSxShWt5mBezws/s1600/lavalta.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp7hyphenhyphen3tpsG_-H5DRo-esFR8iJd0IimSY-4-pmnMg9txx6e5ZHHegz0cy4BlGtnHWIdTC7CRtXAQkoDcJUowKvwnD5dcWWqEArbDleQbQiEOphmOIpe8DB3UyVUfU181oAHBLLNe4KGY1M/s1600/roikkuvat+lamput.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhp7hyphenhyphen3tpsG_-H5DRo-esFR8iJd0IimSY-4-pmnMg9txx6e5ZHHegz0cy4BlGtnHWIdTC7CRtXAQkoDcJUowKvwnD5dcWWqEArbDleQbQiEOphmOIpe8DB3UyVUfU181oAHBLLNe4KGY1M/s1600/roikkuvat+lamput.jpg" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVvKPhpYikHjKRwu7-92O_SNX6_juR57vHjnfiz-j8CeDziSUq1HudEK8aO97kwYIWRjDiaMpq4krxXMpahGMTcVylv6c29kH3jYNXEGFvbT0gw1DKTSmparaQkNFhCONYv9wQz2ooFHE/s1600/vilja+valot.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVvKPhpYikHjKRwu7-92O_SNX6_juR57vHjnfiz-j8CeDziSUq1HudEK8aO97kwYIWRjDiaMpq4krxXMpahGMTcVylv6c29kH3jYNXEGFvbT0gw1DKTSmparaQkNFhCONYv9wQz2ooFHE/s1600/vilja+valot.jpg" /></a></div>
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
Äidin kuuskymppisiä juhlittiin lauantaina. Päivä oli mukava ja rento, niinhän se oman suvun ja tuttujen kesken sopii ollakin. Ensin syötiin, sitten humpattiin, juotiin kahvia ja oli ohjelmaa - me siskon kanssa laulettiin<i> (isän mielestä huudettiin)</i> uudelleen sanoitettu abbabiisi, oli Tuttujuttushow, lisää humppaa ja sitten me taas siskon kanssa päästiin lavalle ja vedettiin Suosittu synttäri special show, joka oli mahtava. Itse sanon. Sen aikana meille selvisi, että ollaan ehkä ihan yhtä hyviä riverdancessa kuin karaokessa. <i>(Kuvatodiste löytyy instasta). </i></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Paitsi että vieraat olivat mukavat ja tutut, niin oli myös paikka. Samalla lavalla esiinnyttiin siskon kanssa ala-asteikäisinä äitienpäiväjuhlissa, joulujuhlissa ja joskus oli joku kevätjuhlakin. Kylällä oli silloin vielä kaksi koulua, ja toisinaan pidettiin oman koulun esiintymisien lisäksi yhteisjuhla Liittolassa. Aina jännitti kamalasti, mutta niin jännitti kaikkia muitakin, ja tarkoitan siis ihan kaikkia muita, sillä meidän koulu oli niin pieni, että ihan jokainen oppilas esiintyi ihan jokaisessa juhlassa monta kertaa, eikä kukaan ikinä sanonut, että sori sää et nyt voi osallistua kun et ole musiikkiluokalla tai käynyt ilmaisutaitokerhossa. Siellä me tärkeinä napotettiin lavalla äidin ompelemissa mekoissa ja uusissa juhlakengissä väärikoodatuin asuin: minä olin sinisissä, sisko punaisissa, ja lettinauhatkin oli sävy sävyyn asun kanssa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lavalla on kahdet vaatteet: koivumetsä ja hirsipirtti. Sisko tykkää kuulemma erityisesti pirttiin kuuluvasta leivinuunista, mutta minä tykkäsin aina enemmän siitä koivumetsästä. Lauantai oli komea aurinkoinen syyspäivä, ja lavasteiden taakse pääsi isoista ikkunoista verhojen läpikin puuterista torkkuvaa valoa, eikä siellä ollut yhtään jännitystä. Siellä oli uneliasta tyytyväisyyttä, sellaista jota huokuu nukkuva kissa. Syyssää oli paikoin päässyt tihkumaan katosta läpi, eikä ihan selvinnyt mistä kytkimestä mikäkin lamppu olisi syttynyt tai se, miksi enimmäkseen ei tapahtunut yhtään mitään kun kytkimiin koski, mutta väliäkös tuolla. Mitäs fiilistä siinä sitten olisi jos pitkien johtojen päässä roikkuvat hehkulamput olisi korvattu loisteputkilla ja sähkötaulun kaikilla nupeilla olisi joku selkeä tarkoitus? </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tai jos samettista esirippua ei saisi avata vanhaa kampea kääntämällä?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Lavan takana väsähtänyt harmoni mölisi matalasti että phöö ja phuu, kun ipanat pumppasi sen ehjää poljinta ja vetelivät nuppeja, jotka toimivat tai olivat toimimatta ihan niin kuin sähkötaulun kytkimetkin. Harmoninsoiton alkeiden lisäksi jälkikasvulle opetettiin letkajenkka. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ostin luukulta kaksi lippua kun eurolla sain, on vielä vähän epäselvää että mihin niillä pääsee. Lapsille tehtiin leikkipaikka pikkusalin puolelle, värikkäät viirinauhat viriteltiin sinne nuorisoseuran urheilijoiden valokuvien ja kunniakirjojen sekaan. On aina melkein pakko ottaa kuva Kyöstistä kun hän niin intensiivisesti katselee salin väkeä lavan reunalta. Luulen, että olisi Köpillekin passannut mennä vähän poskitangoa tätien kanssa. Samanlainen Kyöstin kuva roikkui kotonakin vanhan puolen tuvassa, tosin minä luulin että siinä oli vaari, jolla myös oli muhkeat viikset. Jossain vaiheessa sitten paljastui, että taulussa olikin joku presidentti.<br />
<br />
Teinit ja taapero lähtivät iltasella aiemmin kotiin, mutta minä ja Vilja jatkettiin juhlimista. Vilja pisti valosarjan päähänsä, lauloi karaokessa sata salamaa ja tanssi hämärässä salissa niin että valoviiru vain pyöri pään ympärillä. Illan lopuksi kerättiin onnenpyörät ja muut kamppeet autoon ja sammutettiin valot. Suuri pimeä sali oli kuulemma vähän pelottava. Ei minusta, siellä asuu monen ihmisen hauskat muistot ja pala omaa lapsuutta.<br />
<br />
Autossa kävi tasainen papatus kun ajelin pimeitä teitä kotiin. Vilja kertasi päivän mukavia juttuja herkkupussi sylissä ja kotisohvalla kun katseltiin kameraan tarttuneita kuvia tuntui kuulemma siltä, että haluaisi elää päivän uudestaan.<br />
<br />
Kutsussa luki, että tervetuloa tekemään mukavia muistoja<i> </i>ja niinhän me sitten tehtiin!</div>
<br />Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-86812290490551470102016-09-30T18:56:00.002+03:002016-10-02T18:09:37.485+03:00Arvontamuistutus!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_9zlrQlb-SJ_y4cZQTpSK3Uee05Djx9NhBZF_LyIeS7NHMW9VJKmxpYnhB6YwtZUQs8vXLjXDQPb42VVjGKgJ-60xvIUs5kBwTDa_luQu2lyNkfaonvvNO4GPmBqFEmq1FhyphenhyphenA5KQOYNo/s1600/arvonta+sukhi+huopapallo.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_9zlrQlb-SJ_y4cZQTpSK3Uee05Djx9NhBZF_LyIeS7NHMW9VJKmxpYnhB6YwtZUQs8vXLjXDQPb42VVjGKgJ-60xvIUs5kBwTDa_luQu2lyNkfaonvvNO4GPmBqFEmq1FhyphenhyphenA5KQOYNo/s640/arvonta+sukhi+huopapallo.jpg" width="477" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Hohoi! Huikkaan täältä kiireen ja kurkkukivun keskeltä pikaisesti vain, että päätin jatkaa Sukhimattojen arvotaa vielä sunnuntaihin saakka! Ei tässä nyt nääs mitään arpomaan ehdi kun pitää valmistella äidin kuuskymppisiä ja juhlia ne ja sitten vielä keskittyä siihen ettei tuuli vie mennessään kun liikkuu tuolla pihalla! Ihan mahoton puhuri päällä!<br />
</div>
<div style="text-align: justify;">
Käykäähän siis osallistumassa Sukhiarvontaan Kuplan instagram- ja facebook -tileillä! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mukavaa viikonloppua!<br />
<br />
<br />
EDIT: ARVONTA SUORITETTU!<br />
<br />
KIITOS OSALLISTUNEILLE :) </div>
<br />
<br />Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-57046142815237413632016-09-26T11:45:00.001+03:002016-09-27T10:30:43.855+03:00Nuhasaurus<div style="text-align: center;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgUACXLtD58f6BNK2D1uNATnwPVINvo6ECeG61HVCjJkidZGrgSPNpW9ywu0zKOGgHTPfvJFtF-qGaRgQ7qMquMWDJSXjYMOej4i9MCftGmX66A02RCb3fzzy4kO5_LWj7vcYxp3OF_Vc/s1600/nuhanen%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhgUACXLtD58f6BNK2D1uNATnwPVINvo6ECeG61HVCjJkidZGrgSPNpW9ywu0zKOGgHTPfvJFtF-qGaRgQ7qMquMWDJSXjYMOej4i9MCftGmX66A02RCb3fzzy4kO5_LWj7vcYxp3OF_Vc/s1600/nuhanen%25C3%25A4.jpg" /></a></div>
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Meillä asuu nuhasaurus.<br />
<br />
Sen nimi on Väinö, ja se on tartuttanut nuhan myös äitiinsä, joka ei tunne olevansa yhtään saurus. Tiiättekö ne pikkulasten lelut, joissa on pyöreä pohja ja sisällä jokin salaperäinen kuula, joka ei anna lelun kaatua? Niitä, joita tuupitaan ja niistä kuuluu semmoinen kumiseva plim plom ääni kun ne kieltäytyvät kaatumasta... No, semmoinen minä olen. Minulla on päässä jokin sumeasti kumiseva plimplomkuula, joka estää kaatumasta vaikka tuntuu, että pitäisi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Pieni nuhasaurus ja sumeapäinen plimplomäiti eivät ole kauhean hyvä yhdistelmä, sillä niillä on ihan eri tavat potea tautia. <br />
<br />
Yöllä plimplomäiti kaipaa lepoa, eikä sitä ole helppo saada kun olo on tukkoinen, kurkkuun ja korviin sattuu ja lihaksia särkee. Äiti asettelee tyynyjä nippuun ja yrittää löytää niiden kanssa asennon, jossa keskittyy hengittelemään ihan hiljaa ja rauhallisesti ettei alkaisi yskittää ja uni antaisi vähän armoa. Pieni nuhasaurus kaipaa myös lepoa, mutta koska silläkin on huono ja hankala olla, se ei oikein saa unta ja turhautuu ja sitten se itkee. Se itkee myös silloin, kun on vihdoin nukahtanut, mutta äidille iskee pitelemätön yskänpuuska tai niistämistarve, joka herättää sauruksen. Silloin voidaankin valvoa helposti ainakin tunti kun yritetään löytää uudestaan sitä asentoa, jossa nukkuminen onnistuu. Nuhasaurus löytää sen usein äidin vatsan päältä, mihin asettuu poikittain tuhisemaan.<br />
<br />
Äidin asento tyynypinon kanssa saattaa tällöin olla epämukava, mutta sitä on tässä äärimmäisen riskialtista lähteä säätämään. Myöskään ei kannata hengittää, ettei ala yskittämään, ja niistäminenkin on täysin poissuljettua, sillä vessapaperirulla on tipahtanut sängyn viereen lattialle ja toisen käden peukalo on nuhasauruksen otteessa.<br />
<br />
Joten on maattava hiljaa aloillaan, hengitettävä tasaisesti ja annettava pienen räkäpuron valua sieraimesta poskelle, sillä jos häiritset uudestaan nukahtaneen nuhasauruksen unta, saat katua.<br />
<br />
Päivisin plimplomäiti kaipaa lepoa, mutta sitä ei ole saatavilla, sillä nuhasaurus ei tiedä, että sairaana ollessaan voi ottaa iisisti. Se tepastelee ympäriinsä käyttäen kaikkea mahdollista kävelytukina, tanssia hytkyttää kun kuulee hyvän biisin<i> (Pokemonin tunnari on paras)</i>, heittelee leluja ja yrittää syödä koiran ruuat. Mutta ennen kaikkea se kiipeilee äidin päällä ja kiljahtelee sekä karjahtelee äänekkäästi, koska kovat äänet ovat nuhasauruksen mielestä mahtavia - etenkin kun niitä tuottaa itse! Flunssainen nuhasaurus ottaa vartin mittaisia tehotirsoja, joiden aikana äiti yrittää saada lepoa, mutta ei uskalla nukahtaa, koska ei ehkä jaksaisi herätä.<br />
<br />
Kun nuhasaurus herää, se alkaa taas muina räkäliskoina hillumaan imuroimattomalla tantereella ja ottaa kaiken irti elämästä.<br />
<br />
Kun nuhasaurus herää, äiti juo lisää kuppiin jäähtynyttä inkivääriteetä josta ei tykkää, syö sinkkiä, vitamiineja ja buranaa ja laulaa taas pokemontunnaria, koska on ihan mahtava katsella kun räkänenäinen nuhasaurus tanssia hytkyttää leveä hymy naamallansa.<br />
<br />
♥<br />
<br />
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-43761035867697681762016-09-23T13:52:00.001+03:002016-09-23T14:28:49.173+03:00Tupakointi aiheuttaa<div style="text-align: center;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZrGU3W4mUw1K7xKM9GWL3pVUGNLfPCvEPKfDllE_e-13SufY8WPJ5rh0ZhPltfNnj26uMrUTG-8k9vTtfP1Aj81rey3O5XP6PlkjUWE1m1WjE8t0RFjAJ0l7I4OvyTSshSEYubLWwlTU/s1600/IMG_0999.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZrGU3W4mUw1K7xKM9GWL3pVUGNLfPCvEPKfDllE_e-13SufY8WPJ5rh0ZhPltfNnj26uMrUTG-8k9vTtfP1Aj81rey3O5XP6PlkjUWE1m1WjE8t0RFjAJ0l7I4OvyTSshSEYubLWwlTU/s1600/IMG_0999.jpg" /></a></div>
<i>Emma se tässä vaan ihmettelee, että mihin se isäntä oikein katosi.</i></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Mies polttaa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Eilenkin se poltti. On ollut puhetta, että josko ei enää polttaisi ja myöhemmin on ollut puhetta samasta aiheesta ja ihan vastikäänkin on asia noussut pinnalle. Asia on työn alla. Näin vaimon silmin nähtynä tällä hetkellä taktiikkana näyttää olevan vahingossa lopettaminen. Siis että polttaa, mutta jättää mahdollisuuden sille, että jonain päivänä herää eikä vahingossa muistakaan enää polttaa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tupakointi aiheuttaa kaikenlaista, kuten kaikki tietävät. Jo toissavuosikymmenellä silloin parivuotias pikkuveljeni huuteli auton ikkunasta kaupan pihalla eräälle sedälle, että "EI KANNATA POLTTAA, KUN VOI MENNÄ SAVU KEUHKOON!" Kyllä se setä siltikin poltti, vaikka melko varmasti savua meni sinne keuhkoon. Olen ymmärtänyt, että tämä on ikäänkuin tupakoinnin tarkoitus. Vähän outoa koko homma kun oikein miettii.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Paitsi mustuvia savukeuhkoja ja nikotiinin kyllästämiä sormenpäitä, tupakointi voi aiheuttaa mm. sen, että vaimo suorittaa budjettilaskelmia, ja ilmoittaa, että nyt pitäisi lopettaa se tupakointi tai on pakko lopettaa syöminen.<i> (Myös olisi kiva, jos et kuolisi keuhkosyöpään).</i> Tämmöinen on kiusallista sekä tupakoitsijalle, että vaimolle. Ensimmäiselle siksi, että se on ärsyttävää, ja vaimolle siksi, että tämmöinen toiminta voidaan tulkita nalkutukseksi. No, ei haittaa. Seuraaaksi voin siirtää <strike>nalkutukseni</strike> pohdintani piirakkakaaviomuotoon tai tehdä powerpointesityksen. Bring it on.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jos tupakointia on harjoitellut tarpeeksi pitkään, se tarttuu lihasmuistiin. Silloin käsi menee askille automaattisesti aina kun astuu ovesta ulos. Tai autosta ulos, kaupasta ulos tai jos pitää laittaa tiskit, jolloin täytyy tietenkin ensin mennä ulos ja polttaa tupakka. Tällä kaavalla maidonhakureissu käy aika raskaasti terveyden päälle jos polttaa tupakan ensin portailla, sitten kaupan pihalla, uudestaan kun tulee ulos kaupasta ja sitten ehkä vielä kotipihalla. KÖHKÖH.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Jos yhdistää lihasmuistitupakointiin räkätautisen taaperon aiheuttaman muutaman huonosti nukutun yön, voi aiheutua tavallaan hauskojakin asioitia. Näin kävi eilen, kun keitellessäni taaperolle perunaa huomasin ulkona jotain kummallista.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Siellä pihlajan alla seisoskeli vähän kummastuneen oloisena meidän Emma. Katseemme kohtasivat ja hän telepaattisesti tiedusteli josko osaisin sanoa missä isäntä piileksii. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mies oli vienyt koiran tovi aiemmin pissalle, polttanut samalla tupakan ja kääntynyt sitten takaisin sisälle. Lihasmuistista, you know. Ja sitten kun oli se väsymyskin, ei jaksanut muistaa, että koirakin oli mukana. Lihasmuisti oli lähimuistia vahvempi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tässä tapauksessa lihasmuistitupakointi aiheutti koiralle pienen trauman, minkä seurauksena se tunsi sisälle päästyään yhtäaikaa suurta helpotusta ja tarvetta osoittaa mieltään. Niinpä se kävi häntä heiluen oksentamassa juuri syödyn aterian isännän eteen matolle. <i>(Aina matolle, ei koskaan maton viereen).</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Siitäs sai, mokoma tervakeuhko.<i> </i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-89544977234758139582016-09-19T14:31:00.000+03:002017-12-31T15:04:43.489+02:00Mattoja maailmalta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: center;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuSF4BuXB1DLNbiu97_M5OPjUwnUkiXCV98BRwubxG5tfcEMthKGY82iK6smvA_FEwo6qdpY-EjEi5qjUAoipvut9vGkBxz1Ni0T6ybhdrdvaQNPz7Gb5dfDb2ssHpFV3Xv8D3sDBgXNQ/s1600/gr%25C3%25B8nn-brun-vintage-sofa-rug+30+.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuSF4BuXB1DLNbiu97_M5OPjUwnUkiXCV98BRwubxG5tfcEMthKGY82iK6smvA_FEwo6qdpY-EjEi5qjUAoipvut9vGkBxz1Ni0T6ybhdrdvaQNPz7Gb5dfDb2ssHpFV3Xv8D3sDBgXNQ/s1600/gr%25C3%25B8nn-brun-vintage-sofa-rug+30+.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<i> Kuvat <a href="http://www.sukhimatot.com/">Sukhimatot</a></i></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Laitan kotia puuskittaisesti. Välillä kuluu pitkiä aikoja niin, että sohva saa olla rauhassa paikoillaan ja joku seinä ehkä ilman tauluja, mutta aina lopulta se iskee: kamala tarve vähän järkätä, piristää, tehdä jotain eri lailla. On aina yhtä palkitsevaa nähdä koti uudessa asussa, mutta on pari juttua, joiden suhteen en oikein ole koskaan tyytyväinen. Ensinnäkin verhot, joita meillä ei ole <i>(paitsi olohuoneessa on)</i> koska en halua, ja toiseksi matot, joita meillä ei ole tarpeeksi koska en koskaan ikinä löydä tarpeeksi kivoja, oikean kokoisia tai hyvälaatuisia. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mutta tokihan sellaisia on, olen nyt nähnyt kuvissa. Saanen esitellä niistä pari? </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiATAG93RK4Znq3Klm7a5P7PSbx1c6UMCGEfu9lRYecUBSYfSkBJO2E66DMivVsIj3MNeNRmkA-bFHj_yiu74oqJH8hGdEy4eS6nwnXMrHth8L-kY29XRRn6xYovLC8faaWnjdPui0PhAo/s1600/sukhimatot-maton-valmistus+30+.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiATAG93RK4Znq3Klm7a5P7PSbx1c6UMCGEfu9lRYecUBSYfSkBJO2E66DMivVsIj3MNeNRmkA-bFHj_yiu74oqJH8hGdEy4eS6nwnXMrHth8L-kY29XRRn6xYovLC8faaWnjdPui0PhAo/s1600/sukhimatot-maton-valmistus+30+.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFo1unEymOIRrxs0uMR7gUjVj9sByJwrrE52Cz4dXYacE5A38BgN6TokALKlaJOCWd0UBBUB4uvX_haqdY42Dww7YkJE2gkyQU3MWFXVymteAg-O0Pfu_ullbyRhIZZXQc8GPcnm28znY/s1600/Pinocchio-rektangel-teppe-farger.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFo1unEymOIRrxs0uMR7gUjVj9sByJwrrE52Cz4dXYacE5A38BgN6TokALKlaJOCWd0UBBUB4uvX_haqdY42Dww7YkJE2gkyQU3MWFXVymteAg-O0Pfu_ullbyRhIZZXQc8GPcnm28znY/s1600/Pinocchio-rektangel-teppe-farger.jpg" /></a></div>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Miten olis paksu pumpsea <a href="http://www.sukhimatot.com/matot/huopapallomatto.html">huopapallomatto</a>? No kyllä! Meillä täällä vanhassa talossa on ihanat vanhat lautalattiat ja ihanat vanhat vetoisat nurkat, niin kyllä kuulkaa olisi talvella mukava laskea aamuisin varpaat sängyn vierelle villaisten huopapallosten päälle... Huopa on ihana materiaali, olen ihan fani, olen jopa yhden lopputyön tehnyt huovasta. Se oli otsikoitu lennokkaasti <i>"Huopa ennen ja nyt"</i>, mutta siinä ei ollut sanastakaan huopapallomatoista, koska en tiennyt sellaisia olevan. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
Antakaas kun kerron. Näitä kyseisiä huopapallomattoja valmistetaan Sukhimattojen kahdella työpajalla Nepalissa. (Sana <i>sukhi</i> on muuten nepalia, ja tarkoittaa onnellista). Nepalista löytyy selvästi aivan ässiä huovuttajahenkilöitä, koska pajoilla pyöritellään päivän aikana tuhansia palleroita mattoja varten. Siis tuhansia! Itse kulutin kokonaisen kurssipäivän yhden litteän seinävaatteen hieromisessa, joten ihan heti en lähtisi mattoa itse työstämään. Miettikää mikä määrä käsityötä menee yhteen mattoon! Itseasiassa, ei ole pakko turvautua pelkkään mielikuvitukseen, katsokaa tämä video, jossa kerrotaan huopapallomaton valmistuksesta: <i>(oikeasti, katsokaa. Saatoin ehkä vaipua hieman hypnoosiin tätä seuratessa) </i></div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="360" mozallowfullscreen="" src="https://player.vimeo.com/video/136230292?color=f27982" webkitallowfullscreen="" width="640"></iframe><br />
<a href="https://vimeo.com/136230292">Sukhimatot - miten valmistetaan huopapallomatto</a> from <a href="https://vimeo.com/sukhirugs">Sukhi</a> on <a href="https://vimeo.com/">Vimeo</a>.</div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Nuo villavuoret, värit, näppärät kädet ja pallerokasat... Ihan silkkaa käsityöihmisen aikuisviihdettä. Tässä kohtaa haluaisin jakaa Sukhimatoille pari ilmaista (voitte toki palkita minut ruhtinaallisesti, se on ihan ok) markkinointivinkkiä:</div>
<blockquote class="tr_bq">
<blockquote class="tr_bq">
<blockquote class="tr_bq">
<blockquote class="tr_bq">
<div style="text-align: justify;">
<blockquote class="tr_bq">
<div style="text-align: justify;">
- <i>Huopapallomeri</i>. (!) Käsityömessuille. Takuulla keräisi valtavat jonot! Aion ehkä uneksiä tästä ensi yönä.</div>
</blockquote>
</div>
</blockquote>
</blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<blockquote class="tr_bq">
<div style="text-align: justify;">
<blockquote class="tr_bq">
<div style="text-align: justify;">
- <i>Ilmainen ämpäri täynnä huopapalloja</i>. No daa. Aina ihan hitti, koska ämpäri. Keräisi jonoon ihan kaikki. </div>
</blockquote>
</div>
</blockquote>
</blockquote>
<blockquote class="tr_bq">
<blockquote class="tr_bq">
<div style="text-align: justify;">
<blockquote class="tr_bq">
<div style="text-align: justify;">
- Tai ihan vaikka käsityömessuille osasto, jossa pöydällä <i>ämpäri täynnä huopapalloja</i> ja sinne saisi työntää kädet. Iik! Unelmien täyttymys kaikille, jotka eivät ole kuulleet huopapallomerestä.</div>
</blockquote>
</div>
</blockquote>
</blockquote>
</blockquote>
</blockquote>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJXpZhMPcVmWdksZdkMaWOD8ZCJ0ghSXcDngaZAcjlFDXw7hgOQk71ilS_do3ZoPPeT-Ov1ia33LSnASlkDcA1aWq5AzmZbJMGDy1The3hUZH6BDPkmYDkzO1HhEst2ONgT34hJeUtvEM/s1600/sukhimatot-reilun-kaupan-matto+30+.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJXpZhMPcVmWdksZdkMaWOD8ZCJ0ghSXcDngaZAcjlFDXw7hgOQk71ilS_do3ZoPPeT-Ov1ia33LSnASlkDcA1aWq5AzmZbJMGDy1The3hUZH6BDPkmYDkzO1HhEst2ONgT34hJeUtvEM/s1600/sukhimatot-reilun-kaupan-matto+30+.jpg" /></a></div>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sukhimattojen toimintaidea on yksinkertaisen käytännöllinen: varastoja ei ole, sillä jokainen matto tilataan asiakkaan tarpeen mukaan juuri sen kokoisena ja värisenä kuin halutaan. <a href="http://www.sukhimatot.com/meidan-tiimi-in-nepal">Tiimit</a> käyvät töihin ja valmis matto kuljetetaan tekijänsä signeerauksella varustettuna uuteen kotiinsa. Ostajan kannalta mukavaa on, että kun toimitaan ilman välikäsiä ja ylimääräisiä kustannuksia, jää käsityönä tehdyn maton hinta varsin kohtuulliseksi, mutta se mikä sai minut lähtemään pieneen yhteistyöhön Sukhimattojen kanssa, on työntekijöiden reilu kohtelu. He ansaitsevat selvästi seudun keskipalkkaa enemmän, ja koska työ on joustavaa ja sitä voi osittain tehdä myös kotoa käsin, antaa se mahdollisuuden ansaita myös pienten lasten äideille. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kuulostaa aika hyvälle eikö? Sitten vaan valitsemaan täydellistä mattoa. Laitetaanko yksiväristä vai kirjavaa? Toki jos ei kaipaa huopapalleroita, valinnanvaraa löytyy. On huopalenkkimattoa, leikatusta huovasta valmistettuja mattoja, trendikkäitä <a href="http://www.sukhimatot.com/matot/beni-ouarain-matot.html">Beni Ouarain</a><span id="goog_1480066901"></span><span id="goog_1480066902"></span> -mattoja, Kelim- ja hamppumattoja, värjättyjä vintage-mattoja... Sukhimatoilla työskentelee käsityöläisiä Nepalin lisäksi myös Marokossa, Turkissa ja Intiassa!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Omaan olkkariin ottaisin Turkissa valmistetun <a href="http://www.sukhimatot.com/turkki.html">tilkkumaton</a>. <i>(Sen palleromaton laittaisin ehdottomasti sängyn viereen!)</i> Niihin kerätään materiaaliksi vanhoja mattoja, jotka värjätään, leikataan tilkuiksi ja kootaan sitten uudelleen matoksi - jälleen asiakkaan toiveiden mukaan. Meille tulisi siten 2x3 metriä iloisen kirjavaa tilkkumattoa, tai ehkä keltaista? Paitsi jos päädyttäis punaiseen, vaikka sininenkin on kyllä tosi kaunis... <i>(Värejä on valittavana neljätoista, että mietippä siinä sitten)</i>. Päällevärjätyt matot ovat upean näköisiä, ja kirjavuus olisi lapsi- ja eläinperheessä armeliasta. Parin vuoden värien hillitsemiskauden jälkeen huomaankin kaipaavani värejä taas. Kuinkas muutenkaan. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mitäs tykkäätte Sukhimatoista?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Huopapalleroiden tiimoilta on Kuplan facebookissa ja instagrammissa arvonnat käynnissä, klikkailkaapa itsenne sinne osallistumaan!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-64173215984414995452016-09-18T11:05:00.000+03:002016-09-18T11:18:17.185+03:00Kuinka löytää se oikea <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGWdLbNdQcIDcse1lv5EyWzKu5uWgvYjQsT5ePK-q2plGCm4OryYsOxkEdYOn0Q_cx9ijDaY3yh40cnzT3IWOK3a9Fr3yb0PAR8ercnJF05Fukm8USKuz9ZbEplOcX122iog77l9pQQi0/s1600/rintamamiestalo+p%25C3%25A4rekatto.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGWdLbNdQcIDcse1lv5EyWzKu5uWgvYjQsT5ePK-q2plGCm4OryYsOxkEdYOn0Q_cx9ijDaY3yh40cnzT3IWOK3a9Fr3yb0PAR8ercnJF05Fukm8USKuz9ZbEplOcX122iog77l9pQQi0/s1600/rintamamiestalo+p%25C3%25A4rekatto.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Vanhassa talossa asuminen on mukavaa, kun ottaa huomioon pari pikkujuttua. Ensinnäkin täytyy löytää se oikea.<br />
<br />
Kyllä olen lukenut ihan tarpeeksi monta sisustuslehden juttua siitä miten ihmiset ajavat ihan muuten vaan sunnuntaipäivänä maantiellä ja sitten kohtalo kääntää heidän katseensa ja BÄNG sitten rakastutaan! Se tunne on sellainen, että<i> sitä vaan tietää.</i> Että <i>tämä on meidän koti</i>. Silloin on tosi hyvä jos rakkauden kohde on myynnissä, sillä tämä yksinkertaistaa yhteisen elämän aloittamista merkittävästi. Jos asia on vähän epäselvä ja olet iskenyt silmäsi ihan satunnaiseen tyhjään taloon, ei se mitään, voit ryhtyä salapoliisiksi, selvittää talon omistajan ja lähestyä häntä varovasti. Kyllä näin voi tehdä, olen lukenut Avotakasta! Ja tehnyt perässä. Ei ollut myytävänä se talo. <br />
<br />
Raastavaa on, jos on tahto löytää oma rakas vanha talonrämä, mutta tarjonta on ihan vääränlaista. Liian nuorta, liian pientä tai liian syrjäistä. Ei löydy välittäjiltä eikä sunnuntaiajelut tuota tulosta. No ei hätää! Silloin voi laittaa lehteen ilmoitukseen, että<br />
<blockquote class="tr_bq">
<i>"Ostetaan vanha talo, remontti ei haittaa."</i></blockquote>
Tämä on ihan ok keino saada yhteydenottoja, mutta niiden laatu on suuresti vaihtelevaa. Meille tarjottiin esimerkiksi -82 rakennettua Jukkataloa, jonka alapohja ja lattiarakenteet olisi pitänyt uusia homeongelman takia. Myyntimies kehaisi, että senhän voi siirtää minne haluaa kun on semmonen elementtitalo. En tuntenut rakkauden leimahdusta kuvauksen perusteella, joten jätimme talon etsimään oikeaa kumppania.<br />
<br />
Mutta kyllä kuulkaa samaisen ilmoituksen ansiosta löytyi juuri se oikea! Salamarakkaus! Talo, jonka kallellaan olevan mutterikuistin nähtyäni olin niin lääpälläni, etten voinut kuin huokailla. Huokailin, kun katselin vintinlattian märkää länttiä. "Oi, tässä kohtaa on katto vuotanut!". Huokailin kun katselin korkealla olevista ikkunoista ja huokailin sitä, että pihan laidalla solisi nätti puro. Se oli paksuin mahdollinen ihastumisen tunne. <i>Se löytyi</i>, uskomatonta! <br />
<br />
Sovittiin kuitenkin, että talo käydään katsastamassa vielä uudestaan ja vähän perusteellisemmin. Eikä toiset treffit sitten päättyneetkään onnellisesti. Jo ensimmäisellä kerralla toki oli huomattu suuriakin vikoja, mutta ihastuksen puuskassa olin ihan varma, että ne saataisin kuntoon. Mutta listan kasvaessa ja kasvaessa kävi täysin selväksi, että ei meidän budjetilla. Ja miten sillä eka tapaamisella ei oltu huomattu, että alkuperäiset ikkunatkin oli vaihdettu pois, tai että talon pohja oli aika epäkäytännöllinen? Pois ajaessa oli surkea fiilis, ja myyjätkin jäivät ihmettelemään ostajien täyskäännöstä, vaikka selitimme asian kyllä.<br />
<br />
Voi ei. Nyt täytyisi tyytyä siihen ihan kivaan. Taloon, jossa oli ihan hyvä henki ja käytännöllinen pohja ja sopiva hinta. Kyllähän siihen kuistille saisi ihan kivan penkin ja siihen korin villasukille. Ei siinä kylläkään ollut mutterikuistia, vaan ihan tavallinen. Tosin se ei ollut kallellaan lainkaan. Itseasiassa koko talo oli ryhdikäs, vaikka ikä näkyikin kauas. Sen perustuksia ei ollut routa liikutellut eikä kellarissa kasvanut epämääräistä rihmastoa. (Sen kellari oli kuivin kellari joka ikinä on nähty). Se ei ollut erityisen näyttävä, mutta siinä oli alkuperäiset lautalattiat, väliovet ja ikkunat. Piirtelin pohjapiirrustuksia ja suunnitelin keittiön. Kaikki loksahti nätisti kohdalleen.<br />
<br />
Kyllä sen sitten ymmärsi ja tiesi. Talosta tuli meidän koti. Tänä syksynä on asuttu ja rempattu yhdeksän vuotta, ja melkein kaikki on käyty läpi. Talo ja me ollaan kasvettu yhteen ja totuttu toisiimme. Se on vanha, joten toisinaan se tarvitsee hetken aikaa totutella asioihin - esimerkiski silloin kun huoneiden asukkaat vaihtuvat, mutta tästä uudesta katostaan se oli heti selvästi ylpeä. Syystäkin! Kattokaa nyt miten hieno! Piiputkin vihdoin pellitettyinä ja hatut päässä.<br />
<br />
Pääskyjen pesäkin säilyi talon päädyssä.<br />
<br />
Alkuperäinen pärekatto jäi uuden pelin alle suojaan viettämään eläkepäiviä ja sen päältä purettu saumapeltikatto sai äänekkäät jäähyväiset kun se kuorittiin pois.<br />
<br />
Ens kesänä vielä kylppäri ja sitten on valmista. Tai "valmista". Kyllä on selvää sekä talolle että asukkaille, että <i>valmista</i> ei tule.<br />
<br />
Sen oikean voi siis löytää, ja kaikkia keinoja saa käyttää, mutta ei kannata antaa liikaa painoa sille hurjalle ihastumisen tunteelle. Kantsii vähän tutustua ennen kuin ryhtyy vuosikymmenen remppasuhteeseen, se ei nimittäin ole pelkästään ruusuista ja ihanaa.<br />
<br />
Ihan tässä mietin, että semmonen talojen Tinder vois olla kiva, mutta siinä saattaisi sitten mennä se oikea sivu suun jos ihan vaan vahingossa ihastuisi jonkun toisen komeampaan mutterikuistiin.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVBqciMX_B21V2pFhu2v1YSUPEWTeDY7n_jZ5ZFfhIOBwG8Apf-fgUyWwowF4RnmReff5H5RGdwIWsSBqwWLE2KOkuNpO1Tup1VtNxTcS1DNxy3ZUZ3H4zNF9hUY7yvqJm5MhY4oU8tHM/s1600/rintamamiestalo+remontti+julkisivu+ennen+j%25C3%25A4lkeen+kattoremontti+peltikatto.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVBqciMX_B21V2pFhu2v1YSUPEWTeDY7n_jZ5ZFfhIOBwG8Apf-fgUyWwowF4RnmReff5H5RGdwIWsSBqwWLE2KOkuNpO1Tup1VtNxTcS1DNxy3ZUZ3H4zNF9hUY7yvqJm5MhY4oU8tHM/s1600/rintamamiestalo+remontti+julkisivu+ennen+j%25C3%25A4lkeen+kattoremontti+peltikatto.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
PS: Se mutterikuistitalokin löysi oikeat asukkaat! Häpi end siis kaikille osapuolille.<br />
<br />Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3507832516655466767.post-19965734847817101862016-09-08T08:51:00.003+03:002016-09-08T08:51:40.098+03:00Sisustamisen ikuinen virta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMT6xT-vp1MQWxmbxCxjnrbC7aWFZUiPVr85fCsU_61shp_BZkPpFAsRjTwCIxecgS4vqBwjS7Tex9pG15cy_dE2-I8whFR4SIHUfDYoOoqIJppZwlz6k3HI_LxH8ize4fau70pIzldfw/s1600/leikkihuone+inspis.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjMT6xT-vp1MQWxmbxCxjnrbC7aWFZUiPVr85fCsU_61shp_BZkPpFAsRjTwCIxecgS4vqBwjS7Tex9pG15cy_dE2-I8whFR4SIHUfDYoOoqIJppZwlz6k3HI_LxH8ize4fau70pIzldfw/s1600/leikkihuone+inspis.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Makoillessa tulee oivallettua vaikka mitä. Esimerkiksi eilen työhuoneen varapatjalla makoillessa oivalsin, että Väinö tarvitsee leikkihuoneen. Samanlaisen kuin isommilla oli silloin kun olivat pieniä (kattokaa miten pieniä!). Sattumoisin se leikkihuone oli tämä nykyinen työhuone. Oivalsin, että ehkä Väinö tarvitsee leikkihuonetta enemmän kuin minä työhuonetta... Sama juttu silloin vuosia sitten, kun äidin ompeluhuoneesta tuli isoveljen oma huone. Nyt täytyy keksiä, mihin siirtää työpöytä, lipasto ja hyllyllinen tavaraa sekä ehkä se jättimäinen kirjahyllykin, joka just viime syksynä operoitiin olkkarista työhuoneeseen... Ja sohva.<br />
<br />
En vielä tiiä yhtään että minne mikäkin menee, mutta sen tiiän mitä tulee tilalle: rymypatjoja, kirjoja, oranssi pinnasänkysohva (onneksi en ehtinyt hävittää sitä!) ja iso pahvilaatikko.<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On sitä ennenkin leikkihuoneita tehty. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Mites se vanha intiaanien sanonta meneekään?<br />
<br />
<i>Et voi astua kahdesti samaan huoneeseen, koska joku sen on laittanut taas uusiksi kuitenkin.</i><br />
<br />
Ugh.<br />
<i> </i></div>
Tiina Konttilahttp://www.blogger.com/profile/15024169545403745489noreply@blogger.com0