Uusi uljas minä


 
Olen hyvä tekemään suunnitelmia.

Aloitan niiden muovaamisen kun huomaan (yleensä itsessäni) jotain parannettavaa, paitsi jos en jaksa.  Jos on huono päivä, ongelmakohdan tunnistaminen ei aiheuta vaihtelenvankokoista ketutusta lukuunottamatta minkäänlaisia seuraamuksia, mutta mikäli sattuu olemaan erityisen energinen hetki, ei ole paljonkaan mihin en silloin usko kykeneväni.  Esimerkiksi:

- Tästä lähtien vaan hyvää ja terveellistä kotiruokaa!
- Ainakin kolme kertaa viikossa käyn salilla!
- Kahdesti viikossa käyn salilla ja kävelyllä joka päivä!
- Kävelyllä voin joskus käydä!
- Viikkosiivous!
- Tarkka budejtti!
- Karkkilakko!

Sillä tavalla olen oikein otollinen parannuskohde, että tarvetta toimenpiteille löytyy aina, mutta lisäksi olen myös helkkarin hyvä innostumaan. Niinpä pontevat päätökset lähtevät toisinaan kivasti käyntiin: elämänhallintataidot kohoavat huippuluokkaan ja kaikki on oikein oivasti, kunnes sattuu jotain. Ja aina sattuu jotain.  Jotain ihan tavallista, ja sitten jotain muuta ihan tavallista ja lisää tavallisia juttuja ja vielä yksi ja toinen ja kahdeskymmenes.  Joskus ehkä jotain vähän epätavallistakin kunnes, hupsis, ollaan taas lähtöpisteessä... Tiedättekin ehkä millaista se on kun asia jota arjeksi kutsutaan sekaantuu hienoihin suunnitelmiin.

Siinä käy niin, että vaikka jokaisessa vuorokaudessa on 24 tuntia, arki tulee ja piilottaa ne. Sillä tavalla minä hukkasin syksyn. Lokakuusta on enää hämäriä muistikuvia, mutta voisin vaikka vannoa, että marraskuusta puuttui puolet ja joulukuu kesti ehkä viikon verran. Hukattuihin tunteihin tyssäsi monta aiottua asiaa.

Arjen kaappaaman syksyn jälkeen suunnitelmissa oli viettää rento joulu ja ladata akut kaikessa rauhassa. Katsella hyviä sarjoja ja pelata lautapelejä, syödä tukevasti ja tuijotella kuusta. Sellaisen joulun jälkeen jaksaisi ottaa taas hommat haltuun ja torjua kaikki arjen tarjoamat ajankäyttöhaasteet. Uuteen kalenteriin väritin pinkillä tussilla valmiiksi ne tammikuun päivät, jotka  olisi varattu kirjaprojektille ja vakuutin itselleni, että ehtisin kyllä, järjestelykysymys, tsempititsemp!

Suunnitelma oli oikein hyvä ja päätös luja.  Tukkakin oli leikattu (joskus uusi kampaus lujittaa tehtyä päätöstä ja symboloi mukavasti elämänmuutosta) ja lisäksi optikko löysi juuri haluamani kaltaiset silmälasikehykset vielä vuodenvaihteen alla kuin merkkinä: tammikuu saisi tervehtiä uutta uljasta minää.

Vaan kuinkas sitten kävikään?  Joulunalusviikolla iski ensin vatsatauti, joka leiriytyi kuumeen, kurkkukivun, yskän, nuhan ja yleisen kolotuksen kanssa taloon koko  joulun ja vuodenvaihteen ajaksi. Ja ne tosiaan ottivat kaikki tehot irti kuokkavierailustaan! Jos haaveissa oli patjoilla loikoilua, sitä tosiaan saatiin. Fiilis vaan ei ihan vastannut toivekuvia. Pannukakkuaamiaisten sijaan lapset elivät pillimehuilla ja vesirinkeleillä, itse sentään reippaasti tein osani ja söin suklaata niin paljon kuin kykenin.

Kun välipäivinä (en muista mikä niistä se oli, ajantajuni katosi jo ennen aattoa) menin uusia silmälaseja varten näöntarkastukseen, kävi ilmi että silmäni ovat jumissa. Ne eivät nyt jaksa tarkentaa kirjaintauluihin ja käyttäytyvät ihan miten sattuu. Silmälääkärille pääsyä täytyy odottaa kuukauden verran ja uusia laseja vielä hetki siihen päälle.  Tammikuun ensimmäinen pinkki päivä - joka oli siis tänään -  kului kirjaprojektin sijaan joulupöpöjen häätösiivoukseen, minkä seurauksena uusi tukka valuu lannistuneena ja hikisenä pitkin päänahkaa kehystäen kivasti harmaita kasvoja ja sinertäviä silmäpusseja.

Kaleteri kertoo, että tänään on keskiviikko, mutta osa minusta ei ole oikein varma vielä edes vuodesta, tai siitä oliko sittenkään viisasta nousta ylös sängystä aamulla. Joustan suunnitelmista ja asetan loppupäivän tavoitteeksi saunan lämmityksen ja illaksi jonkun kivan leffan. Kuusi kököttää vielä olohuoneessa vaikka kariseekin ihan liikaa, aion vielä saada siitä vähän joulufiilistä nyt kun oksennusämpäri on vihdoin siivottu pois ja kuumemittari joutaa (toivottavasti) kaappiin.

Kyllä tää tästä.  Uusi uljas minä ei nyt ihan vuoden ensimmäisiin päiviin ehtinyt mukaan, mutta tulossa lähiaikoina. 

Kommentit

  1. I have been giving some website for a lot of days, Appearance with informality content, today I

    have found your site, I fan of your site. You have to keep doing such an article even future.

    We have lost a lot in life and have found very little You are requested to spend some moments

    of life with a smile Visit for the |


    Funny Joke

    attitude status hindi 2019

    Funny joke of the day

    Husband wife shayari

    Tik Tok Welcome back to India


    Funny jokes in hindi

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit