Kärryillä?

Lapsenionkuvauksellinen.com

Väinö täällä moi! Joo, no, tässä on ollut vähän kiireitä enkä ole kerinnyt kertomaan kaikkia juttuja. Kattokaas, kun oon opetellut tässä kaikenlaista ja sitten opetellut lisää, ja huomannut että osaan semmoistakin mitä en oo edes hoksannut harjoitella!  Kattokaas esimerkiksi, kun tällä lailla minä tulen alas täältä sohvalta.  Jotenki mää vaan hokasin, että jalat menee ensin ja sitte minä niinku meen siitä perästä! 


... Tosin, jos sohva on vähän korkeempi niinku tämä meidän keittiön sohva on, niin sitten saattaa lopussa vähän horjahtaa ja lyödä nenän tuohon puiseen reunaan aika ikävästi, minkä hoksasin vähän liian myöhään. Semmonen kyllä sattuu, mutta ei se mitään, äiti ehti kuitenkin saada kivan kuvan tällei näin!  Ei se kattokaas millään ihan joka tilanteeseen enää ehdi, kummullon yleensä kovasti vauhti päällä!


Se oli tuossa toissa lauantaina kun mää hoksasin, että näitä jalkoja voi  liikutella. Vai oliko se jo sitä edellisenä?  Minä en nyt ole ihan varma, eikä äitiltä kannata kysyä kun se on vähän pihalla tällä hetkellä. Nomutta tämä jalkajuttu siis, tein sillä lailla, että toista jalkaa aina liikutin eteenpäin ja pyllähdin siitä johonkin suuntaan.  Se oli jännää, mutta otin aika varovasti kun ei se pyllähtely kovin hauskaa ole. Parin päivän päästä minua alkoi vähän tylsistyttää ja mietin että kyllä nyt jo riittää tämmönen homma. Tuumasin, että tässähän voisi ruveta kävelemään ja niinhän minä sitten tein!  Siskot ja veli oli ihan että nysse äiti kävelee!  Ja äiti sanoi siihen keittiöstä että joojoo, mutta sitten kun se ehti tulla olkkariin niin se oli kans ihan että herrajjestas, sehän kävelee!  Minä olin vaan että jeee!  Ja kävelin. 

Isi oli iltavuorossa eikä nähnyt, mutta äiti laittoi sille videon ja soitti vielä perään, että  Väinö täällä kävelee, niin isi tuli tosi nopsaan kotiin eikä edes käynyt pyörittämässä pokestoppeja kotimatkalla!


Minä tykkään minun siskoista ja veljestä. Kun ne tulee koulusta, olen tosi iloinen.  Niiden kanssa on kiva leikkiä ja myhkytä ja juoksennella ympäriinsä. Ne haluaa laittaa aina nuo palaset sillä tavalla radaksi, mutta minusta on mukavampi kun ne on irrallaan, sillä tavalla ne lentää pidemmälle. Muutenkin minusta on hirmu kiva silloin kun muukin väki on kotona, mutta siitä en tykkää jos väkeä on ihan liikaa.  Siksi me ei ihan joka viikko käydä tuolla kerhossakaan kun siellä on joskus kamalasti hulinaa ja minua alkaa vaan väsyttämään ja harmittamaan kun en oikein osaa keskittyä leikkimään siinä vilskeessä.


Minulla on tämmöinen pieni kiikkutuoli, tässä on tosi kiva istuskella vaikka jalat välillä jää jumiin vääriin paikkoihin.  Osaan jo ihan itse sitä aika lujaa kiikuttaakin!  Osaan minä myös vilkuttaa ja taputtaa, järsiä johtoja ja tanssia, soittaa nokkahuilua ja sanoa äiti ja tutti. Kerran isi huusi että missä sinä oot niin minä sille vastasin tuolta eteisestä, että tääwä!  Tykkään katsella ikkunasta autoja tiellä ja tinttejä lintulaudalla, mutta kissaa en vieläkään osaa silittää nätisti.  Minä haluaisin sen kanssakin painia samalla lailla kuin Emman kanssa, mutta se ei siitä tykkää.  Emma on kyllä hirmu kiva kaveri, tuommoinen kiltti ja karvainen. 

Ihan kohta minä täytän kymmenen kuukautta ja sitten minä varmaan opin taas lisää kaikkea hienoa. Minä en malta odottaa, eikä kyllä äitikään vaikka sen onkin vähän vaikea pysyä kärryillä!

Kommentit

  1. superlapsi - ei ole turhia toppuuteltu vaan annettu lapsen kokeilla - hyvä hyvä -

    hannah

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo meillä on vähän sellainen periaate, että annetaan tehdä ja vähän näytetään miten kannattaa tehdä vähän pelottavampiakin juttuja, koska ne kuitenkin niitä sitten omin päin kokeilee. Esim. Kun edellinen vauva päätti haluta puumajaan isompien kanssa parivuotiaana, niin sitten opeteltiin kiipeämään sinne majaan ettei olisi tullut vahinkoja jos olisi yksin livahtanut yrittämään.

      Eikä mitään isompaa ole sattunut! :)

      Poista
  2. Voe mahoton tuota Väinöä! Meillä ryömitään taaksepäin, hirmu hankala kuvitella, että tyyppi vielä juoksee joku päivä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ja siis vielä alkukesällä tämäkin just ja just kääntyi ympäri! Sillä ihan selvästi vaan napsahtelee piuhat, että nyt tehhään näin, ja sitten se menee ja alkaa tekemään :D

      Oppispa itsekin yhtä sujuvasti uutta!

      Kyllä se Sisukin kuule yhtäkkiä alkaa vilistämään! :D

      Poista
  3. No oot sä kyllä melkoinen vauhtiveikko, Väinö! Tsemppiä mamille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äiti kiittää tsempeistä, Väinö parhaillaan meuhkaa tuolla lelulaatikolla :)
      Lähettää terveisiä että TÄÄTITÄÄ!!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. No nii-in! Ja kyllä osaan vetää oikeista naruista ja saada aikuisilta hymyt ja kehut kun vähän vilautan hampaita ja siristän silmiä!

      Poista
  5. Voi elämä! Olin jo unohtanut millaista se on kun VAUVA KÄVELEE. Se TOSIAAN KÄVELEE. Ja osaa peruuttaa sohvalta (tämä oli myös oikea läpimurto, kun ensin yritettiin tulla etupää edellä...). Oma vauvani on nyt neljä vuotta ja osaa jo sanoa äitiään "tylsyyden kuningattareksi", joten pitkälle on päästy. Mutta on tämä Väinö kyllä... Kyllä hän vaan on!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No minä olin kans unohtanut! Kaikki jotenkin muuttuu niin isoksi, jokainen uusi äänne ja tavu ja sormen koukistus on ihan että VAU LAPSENI ON NERO!! :D

      Ahhahhahaaa, tsempit vaan Tylsyyden kuningattarelle sinne! :D

      Poista
  6. Voi ihana, ihana Väinö♥♥ Hapaitakin sinulla on ja kaikkea kivaa osaatkin tehdä♥♥..:)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit