26.9.2016

Nuhasaurus



Meillä asuu nuhasaurus.

Sen nimi on Väinö, ja se on tartuttanut nuhan myös äitiinsä, joka ei tunne olevansa yhtään saurus. Tiiättekö ne pikkulasten lelut, joissa on pyöreä pohja ja sisällä jokin salaperäinen kuula, joka ei anna lelun kaatua?  Niitä, joita tuupitaan ja niistä kuuluu semmoinen kumiseva plim plom ääni kun ne kieltäytyvät kaatumasta...  No, semmoinen minä olen.  Minulla on päässä jokin sumeasti kumiseva plimplomkuula, joka estää kaatumasta vaikka tuntuu, että pitäisi.

Pieni nuhasaurus ja sumeapäinen plimplomäiti eivät ole kauhean hyvä yhdistelmä, sillä niillä on ihan eri tavat potea tautia. 

Yöllä plimplomäiti kaipaa lepoa, eikä sitä ole helppo saada kun olo on tukkoinen, kurkkuun ja korviin sattuu ja lihaksia särkee.  Äiti asettelee tyynyjä nippuun ja yrittää löytää niiden kanssa asennon, jossa keskittyy hengittelemään  ihan hiljaa ja rauhallisesti ettei alkaisi yskittää ja uni antaisi vähän armoa. Pieni nuhasaurus kaipaa myös lepoa, mutta koska silläkin on huono ja hankala olla, se ei oikein saa unta ja turhautuu ja sitten se itkee.  Se itkee myös silloin, kun on vihdoin nukahtanut, mutta äidille iskee pitelemätön yskänpuuska tai niistämistarve, joka herättää sauruksen.  Silloin voidaankin valvoa helposti ainakin tunti kun yritetään löytää uudestaan sitä asentoa, jossa nukkuminen onnistuu.  Nuhasaurus löytää sen usein äidin vatsan päältä, mihin asettuu poikittain tuhisemaan.

Äidin asento tyynypinon kanssa saattaa tällöin olla epämukava, mutta sitä on tässä äärimmäisen riskialtista lähteä säätämään.  Myöskään ei kannata hengittää, ettei ala yskittämään, ja niistäminenkin on täysin poissuljettua, sillä vessapaperirulla on tipahtanut sängyn viereen lattialle ja toisen käden peukalo on nuhasauruksen otteessa.

Joten on maattava hiljaa aloillaan, hengitettävä tasaisesti ja annettava pienen räkäpuron valua sieraimesta poskelle, sillä jos häiritset uudestaan nukahtaneen nuhasauruksen unta, saat katua.

Päivisin plimplomäiti kaipaa lepoa, mutta sitä ei ole saatavilla, sillä nuhasaurus ei tiedä, että sairaana ollessaan voi ottaa iisisti.  Se tepastelee ympäriinsä käyttäen kaikkea mahdollista kävelytukina, tanssia hytkyttää kun kuulee hyvän biisin (Pokemonin tunnari on paras), heittelee leluja ja yrittää syödä koiran ruuat.  Mutta ennen kaikkea se kiipeilee äidin päällä ja kiljahtelee sekä karjahtelee äänekkäästi, koska kovat äänet ovat nuhasauruksen mielestä mahtavia - etenkin kun niitä tuottaa itse! Flunssainen nuhasaurus ottaa vartin mittaisia tehotirsoja, joiden aikana äiti yrittää saada lepoa, mutta ei uskalla nukahtaa, koska ei ehkä jaksaisi herätä.

Kun nuhasaurus herää, se alkaa taas muina räkäliskoina hillumaan imuroimattomalla tantereella ja ottaa kaiken irti elämästä.

Kun nuhasaurus herää, äiti juo lisää kuppiin jäähtynyttä inkivääriteetä josta ei tykkää, syö sinkkiä, vitamiineja ja buranaa ja laulaa taas pokemontunnaria, koska on ihan mahtava katsella kun räkänenäinen nuhasaurus tanssia hytkyttää leveä hymy naamallansa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...