Viikolla



Kuulostaa niin mukavan rauhalliselta ajatus siitä, että jää vaan kotiin.  Mutta ei se ihan niin mene.  

Ensinnäkin, juutuin pariksi päiväksi Bosniaan.  Luin Srebrenicasta, vankileireistä, raakuuksista ja sotarikollisten oikeudenkäynneistä.  Ei ollut ihan kevyin olo. Muistin taas miksi minusta ei tullut elisabethrehniä tai helenarantaa. Tein sitten sen mikä oli pakko: kiskoin itseni tähän päivään, pistin uutiset boikottiin ja aloin hoitaa paperihommia.   

Viidelle eri taholle on nyt selvitetty äitiysloman alku (10.12), sairasloma ennen sitä ja opintojen keskeyttäminen.  Voipi olla, että papereita saa selvitellä vielä pariin kertaan, kun esimerkiksi kassa aikoi maksaa päivärahani Kelan sairaspäivärahapäätöksen perusteella, ja Kela taas ilmoitti, että tekee sairaspäivärahapäätöksensä jahka kassa on ensin toimittanut omat laskelmansa.  Jaahas, niinpä niin.

Vielä pitäisi selvitellä auton paperit, sillä mies löysi ostajan rakkaalle punaiselle romulleni. - vuodenajan huomioon ottaen tämän voi varmaan jo laskea joulun ihmeeksi.  Ei jaksaisi keskittyä yhtään.  Pää on täyttynyt ääriään myöten hajamielisyydellä.  Mikään ei nyt oikein mene jakeluun, ajatustyö on ihan naurettava... ajatus...   Yhtenä iltana unohdin jopa hetkeksi olevani raskaana ja ihmettelin kun maha tuntui niin omituiselta tuosta kylkien kohdalta. Jep.

Aloin raivata paikkaa vauvanvaatteille.  Ei ollut ihan pikku juttu.  Itseasiassa aiheesta täytyy kirjoittaa ihan oma raporttinsa.  Tässä vaiheessa voin kertoa, että projekti on jatkunut nyt neljä päivää, ja jatkunee vielä pari.  Huhheijaa. Selkä on tosi kiukkuinen, vaikka lepyttelen sitä parhaani mukaan.

Mutta:  ne vauvanvaatteet on nyt lajiteltu: pienimmät jo käyttövalmiiksi lipaston laatikoihin ja isommat koon mukaan kolmeen eri laatikkoon kaappien päälle.  Otin kuvan. 

Ja vielä viimeiseksi:  LUMI!   Ihana lumi. Meille sitä saatiin kerralla ihan kunnon kuorma, mikä on mahtavaa! Eilen aamulla mies nousi ennen minua käyttämään koiraa aamulenkillä että sain jäädä nukkumaan, mutta eihän siitä mitään tullut, piti nousta sängyn laidalle istumaan ja katselemaan ulos ikkunasta.

Ensi viikolla raivaukset loppuun, yhdet synttärit ja sitten oliskin jo joulukuu.  

Jee  :)

Kommentit

Suositut tekstit