30.8.2015

Sarjakuvafestareilta

Hildaan jo rakastuin, 
Kolme varjoa odottelee koskettavan aiheen takia sopivampaa lukuhetkeä...

Käväisin Helsingin sarjakuvafestivaaleilla tänä viikonloppuna.  Edellisestä kerrasta olikin hujahtanut pari vuotta, silloin ne järjestettiin vielä makasiineilla...  Ihan yhtä paljon oli nytkin kaikkea mielenkiintoista hypisteltävää, jopa niin paljon, että vahingossa ostin vain kaksi kirjaa kun luulin ostaneeni koko kassillisen.  Mutta niinhän siinä kävi, että oli tarkoitus mennä takaisin katsomaan vähän sitä ja tätä enkä sitten enää muistanutkaan kun tuli niin paljon uutta sitä ja tätä kivaa vastaan. Nyt vähän harmittaa, siellä oli yksi sarjis joka jostain syystä jäi erityisesti kummittelemaan, päähahmo oli korvaläppälakkinen äijä ja aiheet visuaalisesti melko eräpainotteisia.  Tekijä oli joku amerikkalainen nainen jos en vallan väärin muista...  Kuulostaako yhtään tutulta?  Antakaa vinkkiä jos osaatte, jooko :)  (Jos tultiin Forumin puoleisesta päästä niin kirja oli siinä vasemmalla seinustalla vähän ennen Kaisa Lekan pöytää...)

Mahani takia väsähdin vähän liian nopeasti ja  unohdin käydä katsomassa Annantalon näyttelynkin, mutta sain sentään Luke Pearsonilta omistuspiirroksen Hildaan ja kivipeikkoon, jota muuten suosittelen ihan suurimmilla arvosanoilla.   Pearson oli etukäteen minulle vain etäisesti tuttu nimi, mutta sympaattisen haastattelun kuunneltuani kiinnostuin kovasti, ja illalla Hildan luettuani olinkin sitten jo ihan fangirl -tiloissa.  (Kirjasta tulee omakin juttunsa heti kun ehdin sellaisen naputella).

Aika jännää oli myös se, että mulla oli treffit, mikä oli varsinainen syy koko reissulle.  Tapasin nimittäin Annen ensimmäistä kertaa.  Melkoista, ottaen huomioon, että me yksi Rinkelikin tässä on yhdessä tehty...  Oli jännästi sekä ihan tuttua, että kuitenkin sellaista ensikohtaamisen olotilaa ilmassa.  Mutta mukavaa oli, ja parin kuukauden päästä otetaan uusiksi Helsingin kirjamessuilla!  Siellä saan sitten tilaisuuden rohmuta kaikki ne ostamatta jääneet kirjatkin... 

Kaikenkaikkiaan kiva, joskin väsyttävä viikonloppu.  Oli ihana saada pää irti koulujutuista ja muistaa, että mullahan on täällä vaikka mitä.  Teki mieli heti päästä kirjoittamaan ja piirtämään, mutta kynät jäi kotiin ja junassa oli liian paha olo että olisi voinut läppäriä kaivaa repusta.  Ja nyt väsyttää.  

Mutta että kiva tietää, että siellä aivojen sopukoissa nekin jutut odottelee sopivaa hetkeä, hautuvat varmaan mukavasti valmiiksi ihan itsekseen niin ettei tarvi kuin naputella ulos, eikös niin?

Mukavaa alkavaa viikkoa, muistakaa lukea sarjakuvia!

4 kommenttia:

  1. Kuulostaisi kyllä vähän mun tapahtumalta nuo festivaalit. Kamalan vähän on tosin tullut viimeisinä vuosina seurattua sarjakuvaa, mutta aina on ihan huippua, kun kohdall osuu sattumalta joku viehätäävä teos. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa mennä käymään :)
      Olis kyllä kiva saada Suomeenkin semmoinen iso comic-con tapahtuma, missä olisi vähän enemmänkin leikkimieltä
      ja supersankareiksi pukeutuneita tyyppejä. Nyt on nuo cosplayhommat erikseen ja nämä sarjisfestarit omana tapahtumanaan...

      Poista
  2. Oli kyllä jännä ta-va-ta (hehee). Vähän jännitti etukäteen, mutta kun nähtiin, niin tuntui jo heti alkuunsa hyvinkin tutulta :)

    Tarkotitko sinä Korpi-Pete -sarjista?
    http://www.huudahuuda.com/kauppa/?17,korpi-peten-kootut

    Hilda-näyttelyssä pitää kyllä käydä!


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eh-he-he :D Oli sen jännästi jännää ja tuttua, mutta kivaa.

      Joo, just tuota tarkoitin! Pikkusiskokin teki salapoliisityötä ja löysi sen mulle, laitoin omalle muistilistalle ylös että
      jos jossain vaiheessa teen tilausta niin pidän mielessä...

      Se olis ollut niin kiva kyllä nähdä se näyttely, mutta en muistanut sitä yhtään siinä kun mahaa jo niin puristi :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...