10.7.2015

Kaikkien aikojen kirjastokesä!

Säät suosivat tänä kesänä lukuharrastusta :)

Kesän väliaikaraportti: 

Ollaan nautittu säistä käymällä usein kirjastossa. Lainapinot kasvavat ja vaihtuvat tasaisesti. Olen lukenut mm. nautinnollisen viihdyttäviä dekkareita (ne Läckbergit, kiitos vinkistä!) ja itselleni täydeksi hudiksi osoittautuneen villilänsikirjan.   (Veren ääriin on juuri sinulle, joka haluat tähän ankeaan sadekesään oikein eeppistä ankeutta lukemalla groteskin anti-westernin, joka tarjoillaan paksun testosteronikuorrutuksen ja metaforadipin kera ja viimeistellään sadoilla verisillä päänahoilla. Mukana myös paholaishahmo). Ei ollut näillä raskaushormonitasoilla mun juttuni.  Mutta rankattu kolmanneksi parhaaksi kirjaksi sataan vuoteen,  että mitäpä minä näistä tiiän.  

Raskaushormoneista puheenollen, ovat vähän hellittäneet.  Jo reilun viikon olen ollut pahemmin pyörtyilemättä ja pystynyt olemaan ylhäällä ihan kuin oikeat ihmiset.  Tuntuu aika mahtavalta - paitsi että pahoinvointi, mutta sen osaan kestää vähän paremmin kuin totaalimakaamisen.   Ultrassakin käytiin, ja löydettiin kaikki se kesäkuussa kadonnut energia.  Siellä se viuhtoi ruudulla käsiä ja jalkoja ja pyöri kuin väkkärä kun niskapoimua yritettiin saada mitatuksi.  Viisi ja puoli senttiä pitkä kaveri, joka ei enää ollutkaan alkumöykky, vaan yksi meistä.  Aika ihanaa. Ja kaikki kunnossa. Saattoi olla poika, paitsi jos onkin tyttö.  Yksi body ja yhdet potkarit ostettu, mies selaa netistä tila-autoja ja huokailee, koska ei ole koskaan ollut mikään automies.

Kesän kolme kaunista päivää (eli lööppikielellä Afrikan hirmuhelle) hyödynnettiin käyttämällä lapsia tivolissa, uimassa ja huvipuistossa, jossa jätin laitteet väliin mutta innostuin pelaamaan flipperiä. Uimareissuilta kerättiin erilaisia hienoja simpukoita ja kotiloita sekä tietysti hienoja kiiltäviä kiviä. Onkireissu odottaa edelleen soppelia päivää, samoin merenranta.  Sormet ristiin, että aurinko nähtäisiin vielä ennen syksyä. 

Syksyä silmälläpitäen ostin jo kalenterin, mutta vielä pitäisi hankkia reppu ja penaali. Olis myös kiva, jos ne mainitut raskaushormonit väistyisivät vielä pikkasen lisää sen verran että aivotoiminta tuntuisi vähän virkeämmältä.  Tällä hetkellä mennään vähän säästöliekillä: kaikki nimet esimerkiksi on korvattu yhtenäisillä ilmaisuilla kuten "se yks nainen" ja "tää mies, joka oli siinä missä se yks nainen..."    Luulen, että koulunpenkillä tarvitaan pikkasen eksaktimpaa kykyä ilmaista asioita.

Pitäisi tässä innostua shoppailustakin.  Elämämme ilo, se yks joka on koira, on alkanut himoita kenkiä - kuvatodisteita instagrammin puolella.  Uudet varvastossut jo tilasin, mutta pitäisi vielä löytää hyvät tennarit ja balleriinat.  Ei vaan kengät kiinnosta. Hormonit vaikuttaa kai aivotoimintaan tässäkin kohtaa, sillä eilen ostelin innosta hehkuen uusia pyykkikoreja  (kaiken värisille pyykeille omat korit, jee!), mutta siellä kenkäosastolla ei oikein fiilistä - eikä kenkää - löytynyt. 

Eipä tässä, päätän raporttini tältä erää tähän, palataan asioille myöhemmin.  

Toivottavasti teilläkin on ihan jees kesä menossa! 

4 kommenttia:

  1. No hei, kiva kuulla että olo on hieman helpottanut! Ja että masuasukilla kaikki hyvin:) Kirjastosta on kannettu lukemista ja ensimmäinen, hieman raskaslukuinenkin kirja saatu vihdoin päätökseen. Jonossa odottaa ainaki yks Karin Slaughterin dekkari ja Kyrön Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike. Kirjastosta jonotan tuota Läckbergin uusinta, Leijonankesyttäjää. Tulisipa se nopeasti!
    Kesäkelejä toivoisin minäkin, tuntuisi kivemmalta aloitella lomaa jos aurinko näyttäytyisi. Ehkä se sieltä vielä tulee, se kesä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän ne kesäkelit olisi kivat, varsinkin lapsille! Omasta puolestani mietin, että ainakaan tämmöinen viileys ei pahenna oloa, jos nyt jotain positiivista säästä etsii :)

      Poista
  2. Tämä kesä on tosiaan ollut oikein megahyvä kirjastokesä. Eli jos kelit ovatkin olleet huonot, ovat kirjalainapinot näyttäneet komeilta. :) Bongasin tuosta kirjapinostasi kirjan Mammuttikoulu. Minkä ikäisille kirja on tarkoitettu, mitä arvelet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopii kyllä perheen nuorimmillekin, tekstiä ei ole paljon eikä tarina mitenkään liian jännä (minusta vähän tylsäkin, mutta kuopus tykkäsi!)

      Meillä mammuttikoulua lukee siis nyt tokalle menevä tyttö, mutta menee kyllä eskari-ikäisille tai pienemmillekin kun itse lukee :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...