13.1.2015

Lenkkarilovee

Punaset ♥

Olipa kerran maailman parhaat punaiset lenkkarit.  Olin aika pieni kun sain se.  Rakastin niitä niin että olin ihan pakahtua. Minun punaiset ihanat pumat. Tuijottelin niitä kiitollisena suurestä kenkäonnestani ja otin ne illalla mukaan sänkyyn - äiti antoi luvan kun ne oli vielä puhtaat.  Asetin lenkkarit tyynyn viereen, koska aioin katsella niitä vielä lisää. Oli melkein pakko!  Ne oli niin punaiset ja hienot.  Niillä juostiin lujaa.  Oi onnea.   

Ihan kaikki kenkäkumppanit naisen elämässä ei tietenkään voi olla yhtä täydellisiä.  Esimerkiksi himotut kiinantossut oli kyllä kovin nätit ja kenkäkaupassa tieto siitä että saisin ne ihan pisteli iholla, mutta jo kotimatkalla tuli ryppy rakkauteen.  Vihreän Fiatin takapenkillä raotin kenkälaatikkoa ihan vaan pikkasen kurkistaakseni...  Ja hyi mikä kitkerä haju sieltä leijaili. Yh.  Ei ollut kiva yllätys autopahoinvoijalle.   Kymmenen kilometriä tuntui aika pitkältä matkalta pistävä odööri nenässä. Onneksi kiinarit ei sitten enää käytössä haisseet.  Että  ihan hyvät kengät oli ne.  Vaikka Maaritin tossut oli kyllä extrahienot kun ne oli turkoosit.

Sitten oli yhdet melko heppoiset remmarit, joista muistan kolme asiaa: ensinnäkin muistan, että halusin ne kovasti.  Toiseksi muistan, että samalla kauppareissulla serkkupoika sai Ritari Ässä t-paidan (olisin halunnut samanlaisen).  Mutta erityisesti muistan sen kun juoksin ne nätit remmarit jalassa hakemaan äitiä puhelimeen,  päätin oikaista tunkion kautta ja upposin reittä myöten lehmänkakkaan.  Kovasti sillä hetkellä toivoin että olis ollut edes kumpparit jalassa. Äiti olikin kaupassa sanonut jotain remmareiden epäkäytännöllisyydestä. 

Mutta ne täydelliset punaiset lenkkarit. Vaikka ne alkuperäiset juostiin loppuun kolmekymmentä vuotta sitten,  niin lämmin tunne tuli takaisin kun nostin nämä yllä komeilevat tuliterät beibet laatikosta.  Olin ihan että kato, taas tavattiin.   Kevään tullen ollaan erottamattomat, siihen asti  ehdin ihastella niitä kaikessa rauhassa.

6 kommenttia:

  1. Oi! Mistä löysit epäneonväriset kengät? Määkin tarvisin, mutta varmaan keskityn etsimiseen vasta keväämmällä.

    Ei se tunkioon humpsahtaminen kumppareillakaan kivaa ollut: varsi oli liian lyhyt. Mutta miten voi lantakasan pinta näyttää niin hämäävästi kovettuneelta kun ei kerran ole?! Mokoma teeskentelijä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Zalandolta löytyi. Olen kattellut tämän värisiä tosi pitkään, mutta ne on aina olleet loppu kun olen tosi tarkoituksella mennyt klikkailemaan. Nyt oli yksi pari minun koossa niin en voinut vastustaa vaikka olis kyllä pitänyt...

      No joo, mutta mä muistan (muistan koko ajan lisää yksityiskohtia tästä) kuinka kaivoin tikulla sitä kakkaa sieltä ohkaisten remmien välistä :DD En muista enää varmaksi, että käytinkö niitä enää sen jälkeen...

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Ei ihan puumat, eikä yhtä kirkkaan punaiset, mutta hienot on :)

      Poista
  3. No on kyllä melko makeet... Mulla on muuten ne kiinantossut lapsuudesta vielä tallessa ja mahtuvat jalkaankin. Aika kähee tunne vetää ne jalkaan hippihameen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mahoton! Mun kaikki lapsuuskengät kyllä on kyllä juostu puhki silloin aikanaan. Ja ne alkuperäiset punaiset lenkkarit oli niin pikkuiset että ei kyllä mahtuis enää jalkaan...

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...