14.5.2014

Kultaa


Posti toi kesäksi kultaiset espadrillokset.  Arvatkaa mitä niistä tuli ekana mieleen?  No mummu.  Minun mummulla oli kultaiset jumppatossut, ja kun me venyteltiin olkkarin lattialla se sanoi, että kannattaa pysyä vähän vetreänä.  Mummu leipoi maailman parasta ruisleipää, ette voi edes käsittää miten hyvää se oli.  Sillä oli rehevät kukkapenkit ja romanttinen runotytön mieli.  Taisi olla vähän sitä Justiinaakin mummussa, osasi se jöötä pitää tarpeen tullen.

Toinen mummu oli minulla vähemmän aikaa, mutta kaverina se pysyi kauan.  Lapsena minulla oli vielä tapana suorittaa iltarukous, jonka kaava meni niin, että ensin raportoin isoimmat jutut noin niin kuin alta pois, ja sitten pyysin että "annatko nyt mummulle".  Samalla tavalla kuin puhelimella olisi soittanut. Mummun kanssa vaihdoin kuulumiset, ja lopuksi lähetin terveiset vaarille.  Mummu oli sieltä jostain käsin mukana leikeissäkin, tietysti, muutettiinhan me sen taloon sitten asumaan. Varmaan se katsoi vähän kaikkien perään. Tuli vielä uniin moikkaamaan sitten kun oli aika lentää pesästä.

Minun äiti kutoo aina. Kun olin pieni se teki kaikki meidän vaatteet, toppatakitkin!  Äiti hoiti navettahommat ja meidät lapset joita on viisi.  Opiskeli uuden ammatin tässä iässä missä minä olen nyt ja mietin pitäisikö ehkä opiskella uusi ammatti. Äidin ruisleivästä en tykkää (sori äiti), se on tosi väkevää, mutta yhteen aikaan leivinuuni lämpeni silti  joka lauantai, ja siellä paistui kyllä tosi maukkaat rieskat. Olikohan se nyt ihan joka lauantai kuitenkaan?  Tai no onkos tuolla niin väliä.

Ensimmäiseltä mummulta perin ainakin sen herkkyyden ja vähän reippauttakin, ja näköjään siten tuli myös nuo kultaiset tossut.  Toiselta mummulta sain kasvonpiirteet, jotka on samat myös omalla äidillä.  Äidiltä sain intoilevuuden, tekevät kädet ja puheliaisuuden. Tempperamenttia sain varmaan sopivasti kaikilta.

Bling bling, ootte kultaa, äidit.


4 kommenttia:

  1. Voi, olen kyllä vähän kateellinen, kun en muista kuin yhden mummun.
    (Ja espadrilloksia en opi ikinä! Viimeksi eilen vilkasin cittarissa, että onpa iso valikoima noita espanjolaksia...)

    Ihana kortti! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiiätkö, tuli mieleen, että jokohan mummulla on oma kännykkä? Ei tarttis välikäsien kautta jutella :D

      Poista
  2. Ihana iltarukous, "annatko nyt mummulle" <3 Mukavia äiti-mummu-muistoja :) Nuo kengät on aika veikeät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tuntui silloin luontevalta tuommoinen juttuväylä :) Kengät on kyllä tosi kivat, sopivasti hassut!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...