koulujuttuja

Tänään olen puuhaillut seuraavaa: liimailin perhosen pyllyjä paikoilleen.  Piipahdin nääs miehen kanssa kurkkaamassa minkälaista irtaimistoa Alavieskan vanhalta ala-asteelta myydään pois, ja olihan siellä monenlaista.  Harmi vaan, että kaapit joita ensisijaisesti menin saalistamaan oli jo myyty.  Eipä se mitään.  (Mies joi kaksi kuppia kahvia ihan rauhassa ennen kuin lähdettiin).   Sellasta sattuu.  (Oliko pakko saada kaks kuppia?)  Eniten jäi kaivelemaan sellainen puinen kepin nenässä oleva sydänmalli josta sai nostettua osia pois, tiiättehän? Se oli kertakaikkiaan hieno, mutta kuului isoon pakettikauppaan eikä ollut erikseen myytävänä.  En tiennyt tarvitsevani puista sydäntä, mutta nyt asiasta on tehty muistiinpano aivonmutkaan.

Löysin kuitenkin perhosia, joiden hauraat pyllyt irtosivat kotimatkalla.  Ei se mitään, semmosta sattuu.  Minä liimasin pyllyt, putsasin koteloiden lasit ja liimasin sitten kotelotkin vähän paremmin kasaan.  Löysin myös Afrikan ja Etelä-Amerikan, lintukirjan, maalaustelineen ja semmoisen ison liitutauluharpin.  En minä tiedä mitä sillä teen, mutta on se hieno.  Lapsena tykkäsin hirveesti kun pääsin liitutaululle piirtelemään isoja ympyröitä.  Nykyään niillä on videotykit ja ties mitkä laitteistot... pääseeköhän meidän lapset itseasiassa koskaan piirtelemään isoja ympyröitä?  No nyt muuten pääsee!

Niin ja sitten päätin, että voin ehkä  kuitenkin vielä hetken käyttää niitä sukkia:

Sieltä leijailee sydämiä ihan ilman photoshoppia!