Stop

Oon aina halunnut löytää kirppikseltä liikennemerkin, ja nyt löysin :)

Blogeissa pyörinyt sotkuhaaste on saanut meikäläisen lähinnä turhautuneeksi.  Mun mielestä jos silmälasit on vinosti lipaston päällä, tilanne ei ansaitse tulla kutsutuksi kaaokseksi.   Pöh, mä sanon.   

Tosin ei mulla ole tarjota teille omiakaan kaaoskuvia, sillä koko talo on kuurattu tällä viikolla.  Ja kun sanon koko talo, myös tarkoitan, että _ihan_koko_talo_.   Jos joku epäilee, että liioittelen, niin en.  Jos mainitsen sanan  kihomato, varmaan ymmärrätte yskän.    Voi että mä olen sitä otusta kammonnut siitä asti kun niitä varoituslappuja on päiväkodilta ja koulusta alkanut tulla, ja tänä lukuvuonna niitä on tullut ihan jatkuvasti.  Melkein jo huokaisin helpotuksesta, mutta niin vaan kuopus sai tartunnan.  Muilla ei oireita ilmennyt, mutta inhotus oli kyllä aika kokonaisvaltaista.  Eipä siinä: syötiin lääkkeet, käärittiin hihat ja alettiin siivoamaan. Ja sitä sitten jatkettiin monta päivää.   (Enpä olis uskonut, että vielä huhtikuussa toivoisin oikein kovia yöpakkasia, mutta niin tein.)

Ehkä voin kuitenkin vähän -ihan tosi tosi vähän-  kiittää niitä inhoja otuksia, koska luulen, että näin perusteellista kevätsiivousta ei tämä talo ole nähnyt.  Että kiitti vaan, mutta älkää pliis tulko enää ikinä takaisin. 

Niin ja se yöpakkastoive meni jo, että saa riittää myös se taivaalta tippuva valkoinen aines.

PS: Siivoamisen lisäksi kihomatotilanteen yli pääsee kun vaihtaa kalsareita, pesee käsiä ja pysyy kaukana googlesta.

Kommentit

  1. Minä olen kovasti vältellyt googlea tämän kihomadon suhteen, vaikka tavallaan kyllä haluaisin tietää, miltä ne näyttää. Ehkä googlaan seuraavaksi.

    Mutta sä olet ollut hurjan ahkera ja reipas, kun olet kuurannut ja puunannut päivätolkulla! Myöhemmin voi kokeilla ihan vain sellaista kihomato-mielikuvaharjoitusta, jos siivoaminen ei inspiroi. Luulen kyllä, ettei se tehoa ihan yhtä hyvin...

    VastaaPoista
  2. Joo, kutina loppuu sillä hetkellä kun sulkee Googlen. Myös täit ropsahtavat heti täydestä touhustaan hävyksiin, kun tietokone mustenee.

    Todellista tartuntaa odotellessa.

    VastaaPoista
  3. Been there done that! Niin ällö on ajatuskin niistä otuksista, että mielellään siivoaa ihan vähän liikaakin, jotta niistä kerralla eroon pääsee.

    -Piia

    VastaaPoista
  4. Tajuan hyvin, jo puhe kihomadoista ja täistä saa kutisemaan ja syyhyämään!! Aijai ja nyt alkoi heti :D

    Mikä ihanuus matto toi tossa onkaan!!! :)

    VastaaPoista
  5. Maija, kyllä mä niin superduper ahkera oon ollut, kuin myös mies. Ja oishan aika makeeta, jos aina ois näin puhdasta!

    M-K, mä erehdyin alkuinhotuksessa googlaamaan itseni suomikaksnelosen viestiketjuun ja tulin vakuuttuneeksi että mikään ei auta ja ikuisesti saadaan madoista kärsiä :D

    Onneksi kaverit sanoi että urpo, lopeta se googlailu.

    piipadoo, ihan samaa mäkin ajattelin. Lisäksi se siivoaminen rauhoittaa mieltä tässä tilanteessa, tuntee että kaikkensa ainakin yrittää :)

    Kun vaan kaikkien lasten vanhemmat ilmottaisi aina näistä löydöistä päiväkoteihin ja kouluihin, mutta osa kai vielä häpeilee asiaa?

    Merikuu, no äläs kuule, kauheinta on jos välillä erehtyy ylimiettimään kuinka monta kertaa kostuttaa sormea suussa kun selaa Aku Ankkaa (aika monta kertaa) ja onkohan se ankkari ihan saastunut ja voi ei...

    Matto on kyllä aika ihana, varsinkin suoraan pesukoneesta otettuna. Parin euron kirppislöytö sekin.

    VastaaPoista
  6. En ole törmännyt sotkuhaasteeseen, kuulostaa kyllä ihan mun jutulta :) Mutta kiva blogi sulla jään kyllä kurkkimaan pidemmäksikin aikaa!

    VastaaPoista
  7. Elli, joo, meidän talo olis kyllä pessyt kaikki ne "muka-kaaokset" mennen tullen :)

    Kiva kun eksyit käymään!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit