lauantai 2. helmikuuta 2013

Joskus tykkään asioista ennen kuin tiedän miksi


Menin sitten ja ostin sen liukuvärjätyn persikan sävyisen langan.  Vaikka se oli just sama kerä joka alunperin eniten epäilytti lankahyllyssä.  Nyt se on ollut pari viikkoa tuossa korissa odottelemassa, koska en tiedä mitä siitä tekisin enkä ymmärrä miksi yhtäkkiä tykkään siitä. 

Menin myös torstai-iltana aloittamaan Nälkäpelin lukemisen miehen yllytyksestä.  En päässyt kovin pitkälle, kirja oli ihan päättömän pöhkö enkä tykännyt kirjoitustyylistäkään.  Mutta seuraavana aamuna otin pokkarin mukaan siksi aikaa kun viisvuotias teki neuvolassa tehtäviä ja sitten, en tiedä...  jotenkin jäin koukkuun.  Enkä ymmärrä ihan miksi.  Luin tuon toisenkin osan, joka oli ihan yhtä pöhkö ja koukuttava ja nyt yritän parhaani mukaan tehdä vähän muita asioita ennen kuin luen viimeisen kirjan.

Nuo kaksi alempaa kirjaa kuvassa, niitä voin kehua ja suositella ihan kenelle tahansa.  Kani nimeltä jumala on aivan nappikirja etenkin jos kiinnostaa kokeilla millaisen kirjan John Irving saattaisi kirjoittaa, jos olisi nainen.  Ja Señor Peregrino taas on täydellinen tarinakirja sellaisella vanhanaikaisella, muhevalla tavalla. 

Nälkäpelit sitten...  no niissä on showmekkoja, teurastusta ja semmoista selviytyjämeininkiä teini-ikäisen näkökulmasta.  Emmää kyllä tajua.  Mutta jos joskus on uponnut Kärpästen herra tai Mad Max, Pieni talo preerialla ja Walking Dead, niin miksei sitten nälkäpelikin.  Tai liukupersikkalanka.

7 kommenttia:

  1. Liukupersikkalanka ja Walking Dead samassa lauseessa! :) Senor Peregrinon minäkin haluaisin lukea.

    VastaaPoista
  2. Ihan yhtä pöhköjä molemmat, mutta mä tykkään! Walking deadista varauksetta, persikkalanka on vielä vähän hankalampi juttu.

    VastaaPoista
  3. Mä luin 2 ekaa nälkäpeliä putkeen pari vuotta sitten, vaikka tartuin niihin erittäin skeptisenä (kustantajakaveri suositteli). Teiniskifi yhdistettynä päättömään väkivaltaan kuulosti todella karmealta. Mutta ne todellakin koukuttivat! En vieläkään tiedä miksi. Ja kolmosen syöksyin hakemaan heti kun se ilmestyi kauppaan. Leffakin nähty..

    VastaaPoista
  4. Kyllä näissä jokin koukku on, ehkä sitä ei sitten tarvikaan sen enempää analysoida!

    Leffankin katson varmasti :)

    VastaaPoista
  5. Ehkä se lanka odottaa vaan jotakin suurempaa vinkkiä - vaikka siitä kolmannesta kirjasta heräävää.

    Mukavaa lauantai-iltaa!

    VastaaPoista
  6. Tuon kuvailun jälkeen on varmaan pakko lukea Kani nimeltä jumala. Mielenkiinto heräsi.

    VastaaPoista
  7. mustakissa, no joo, joku apokalyptinen persikanvärinen gladiaattorineule?

    Kolmas kirja ei muuten sitten ollutkaan niin pöhkö, ihan täytyy kiittää kirjailijaa ettei ollut tehnyt ihan suoraviivaisen viihdyttävää loppuosaa. Oli raskasta luettavaa aikuisellekin.

    vesirotta, lue ihmeessä, mulle (ja monelle muulle) on tullut tätä lukiessa ihan selkeitä mielleyhtymiä Irvingiin hahmojen, tyylin ja teemojen osalta.
    ...Olematta kuitenkaan kopioidun oloinen...

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...